Sanna Warvas

Työterveyshoitaja, TyöSyke Oy

Onko elämäsi harmaata ja ankeaa? Onko elämäsi vain selviytymistä päivästä toiseen? Matelevatko päivät tasaiseen tahtiin, ilman sykähdyttäviä ja innostavia hetkiä?   

Jos vastasit edeltäviin kysymyksiin kyllä, suosittelen ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin! Vanha sanonta pätee edelleen: Olet oman onnesi seppä! 

Ota hetki aikaa ajatuksillesi ja mieti mitkä asiat tekevät sinut onnelliseksi, mistä saat iloa, mitä haluaisit kokea, mistä olet aina haaveillut… Ovatpa nämä asiat kuinka hulluja tahansa, järjestä niille aikaa, lähde pyrkimään niitä kohti ja toteuttamaan rohkeasti. Toki voit miettiä myös asioita, jotka tekevät sinut onnettomaksi ja pyrkiä aktiivisesti niistä eroon. Molempi parempi! 

Älä suunnittele liikaa! Tee asioita hetken mielijohteesta! Älä elä ”sitku”-elämää! Sitten kun olen eläkkeellä, sitten kun rikastun, sitten kun lapset ovat isoja… Elä tässä hetkessä ja tee asioita, joista nautit.  

Jos jostain syystä et keksi asioita, joista saisit mielihyvää, lähde rohkeasti etsimään niitä; oli se sitten uuden harrastuksen aloittaminen, uuteen matkakohteeseen matkustaminen, uuden ruokalajin kokeilu, lenkkeily vierailla poluilla, mitä vain, mikä poikkeaa aiemmasta.  

Olemme täällä vain kerran, joten tehkäämme elämästämme seikkailu!

Merkitty: ,
Julkaistu kohteessa Terveys, Työssä jaksaminen

Laura Sinkkonen

Työfysioterapeutti, TyöSyke Oy

Uskon itse vahvasti siihen, että myönteisesti kannustamalla ja tsemppaamalla toisiamme onnistumme parhaiten työssä sekä harrastuksissa.

Omassa työssäni työfysioterapeuttina pyrin kannustamaan asiakkaita kiinnittämään huomiota työasentoihin ja liikkeisiin sekä elpymiseen työpäivän aikana. Tuki- ja liikuntaelinvaivoilta ei voi varmasti välttyä täysin kukaan, mutta työfysioterapeutin tärkeä rooli on ohjata ja neuvoa, miten vaivoja voi ennaltaehkäistä tai helpottaa. Asiakkaiden kannustaminen itselle sopivaan ja mieluiseen liikuntaan lihaskunnon, liikkuvuuden ja koordinaation parantamiseksi on tärkeää.

Hyvä esimerkki kannustamisen voimasta oli viime kesänä Kuopiossa nuorten lentopallotapahtuma power-cup, jossa olin B-tyttöjen valmentajana. Teimme niin pelaajat ja huoltojoukot jokaisen voitetun pallon jälkeen aaltoja. Voitimme pronssia, josta osa kiitoksesta kuuluu hyvälle tyttöjen pelaamiselle, mutta uskon myös, että iloinen kannustaminen auttoi voittoihin.

Toimiessani pelaaja-valmentajana lentopallon kakkossarjassa olen huomannut myös, kuinka valtava positiivinen merkitys kannustuksella ja tsemppauksella on myös silloin, kun välillä tulee virheitä.

Myönteisyyden ja kannustamisen voima myös työyhteisössä on tärkeää ja se kantaa eteenpäin. Me tarvitsemme toistemme tukea, tsemppiä ja kannustusta.

Olin kerran koulutuksessa, jossa kuulin mikä on pessimistin ja optimistin ero. Kaksi sammakkoa putosi kerma-astiaan. Toinen luovuttaa ja hukkuu. Toinen sammakko jatkaa sinnikkäästi polkemista. Kerma muuttuu voiksi ja sammakko pääsee kerma-astiasta pois.

Myönteisyyden ja kannustamisen voima on siis vahva, joten hyödynnetään sitä yhdessä.

 

Laura Sinkkonen

työfysioterapeutti

TyöSyke Oy

Merkitty: ,
Julkaistu kohteessa Liikunta, Terveys, Työssä jaksaminen

Sanna Eloranta

 

TyöSyke on Hämeenlinnan, Riihimäen, Hausjärven ja Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiirin omistama osakeyhtiö, joka tuottaa työterveyshuoltopalvelut omistajiensa työntekijöille sekä lisäksi tarjoaa lakisääteisiä työterveyshuoltopalveluja alueen yrityksille. TyöSyke on toiminut nyt 10 vuotta ja toiminta on tänä aikana laajentunut ja kehittämistyötä on tehty koko ajan ja se jatkuu edelleen. Tavoitteena on tiivis kumppanuus ja luottamuksellinen yhteistyö asiakasyrityksien kanssa.  

Työterveyshuolto painottuu työkyvyn tukemiseen, sekä ennaltaehkäisevästi että työkyvyn alentuessa työhön paluun tukemiseen. Tavallisimmat syyt työkyvyn alentumiseen ovat tuki-ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt. Työterveyshuollossa arvioidaan jäljellä oleva työkyky ja kuntoutusmahdollisuudet. Työterveysneuvotteluissa työntekijä, työterveyshuollon edustaja ja esimies yhdessä etsivät ratkaisua työntekijän  työkyvyn tukemiseen ja työhön paluuseen: pystyykö työntekijä palaamaan entiseen työhön, tarvitaanko jotain tukitoimia esimerkiksi työtehtävien keventämistä, lisäperehdytystä, haetaanko ammatillista tai lääkinnällistä kuntoutusta, miten työkyvyn seuranta järjestetään? Sairausloman jälkeen työhön palatessa voidaan myös hakea Kelasta osasairauspäivärahaa, jolloin tavallisimmin työntekijä palaa entiseen kokoaikatyöhön alkuun osa-aikaisena. Oikea-aikainen työhön paluu tukee työntekijän kuntoutustumista ja vähentää pysyvän työkyvyttömyyden riskiä. 

Työkyvyn alentumisen puheeksi ottaminen on viime vuosina parantunut, kun varhaisen tuen mallit ovat jalkautuneet työpaikoille. Kun ongelmiin puututaan ajoissa vältytään monesti pitkiltä sairauspoissaoloilta. Työkyvyn alentuessa terveydentilan selvittelyt, sairauksien hoito ja kuntoutus vievät aikaa ja joskus työterveysneuvottelujakin tarvitaan useita ennen kuin tilanne selviää mutta työ on aina kaikille osapuolille kannattavaa. Sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet aiheuttavat työnantajille isoja kustannuksia ja työntekijän tulot alenevat jos työstä poissaolo pitkittyy. Välillä tulee kuitenkin myös tilanteita, joissa sairauden tai vamman aiheuttama työkyvyn alenema on niin suuri ja pysyvä ettei työhönpaluu ole mahdollista. Mielestäni tehty työ ei silloinkaan kuitenkaan mene hukkaan. On helpompaa hyväksyä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen kun muut mahdollisuudet on varmuudella poissuljettu.  

Vanhuuseläkeiän noustessa yhä useammalla työntekijällä on tulevaisuudessa pitkäaikaissairauksia. Työkyvyn tuen tarve työntekijöiden, työnantajien ja työterveyshuollon yhteistyössä jatkuu varmasti tulevaisuudessakin.  

Merkitty: ,
Julkaistu kohteessa TyöSyke, Työterveys

Laura Sinkkonen

Työfysioterapeutti, TyöSyke Oy

Terveyskeskuksen työterveyshuolto toimi omana yksikkönään pääterveysasemalla Viipurintiellä. Hämeenlinnan seudun Kansanterveystyön kuntayhtymän aikana työterveyshuollon palveluja tuotettiin myös Kalvolan, Rengon ja Hauhon terveysasemilla, joissa työterveyshoitajat ja työterveyslääkärit tekivät muun työn ohella osan työterveyshuoltoa.

Vuoden 2006 alussa kansanterveyslakia muutettiin siten, että kunta voi järjestää työterveyshuollon erillään muusta kansanterveystyöstä, joko yksin tai yhdessä muiden kuntayhtymien kanssa.

Henkilökunnalle järjestettiin yt-neuvottelut ennen organisaatiomuutosta. Työterveyslaitoksen kautta henkilökunnalle järjestettiin koulutusta toiminnan alkuvaiheessa.

TyöSyke Oy perustettiin 1.1.2008. Keskussairaalan Hämeenlinnan ja Riihimäen toimipisteet tulivat mukaan TyöSykkeeseen helmikuussa 2008. TyöSyke muutti Turuntien tiloihin helmikuussa 2008.

TyöSykkeen nimi nousi henkilökunnan keskuudesta. Henkilökunta on saanut olla aktiivisesti mukana koko TyöSykkeen 10 – vuotisen toiminnan aikana suunnittelemassa ja kehittämässä, mikä on nähty positiivisena voimavarana. TyöSykkeessä on aina ollut vahva usko aktiiviseen työterveystoimintaan ja se on kantanut, vaikka henkilökunnassa muutoksia on tapahtunutkin. TyöSykkeen alkuvaiheessa lääkärityövoiman niukkuus toi työhön erityisiä haasteita.

Hämeenlinnan laajentuessa 2009 TyöSykkeeseen mukaan liittyi Lammin terveyskeskuksen työterveyshuolto. Riihimäellä TyöSykkeen toimipiste avattiin 2010 alkuvuodesta.

Tällä hetkellä TyöSykkeessä työskentelee 43 ammattitaitoista työntekijää viidessä eri toimipisteessä. TyöSykkeen arvot ovat yhteistyö, asiantuntijuus, luottamus, rohkeus ja kunnioitus. Nämä arvot ovat olleet vahvasti tiennäyttäjiä meille koko 10 vuotisen toiminnan ajan.

 

Laura Sinkkonen

työfysioterapeutti

Merkitty:
Julkaistu kohteessa TyöSyke, Työterveys

Seija Ojanen

Työterveyshuollon erikoislääkäri, johtava työterveyslääkäri, jonka motto on: Ihminen on terve, kun hän tekee työtä ja rakastaa.

Pian kaksikymmentäkolme vuotta lääkärin työtä työterveydessä ja intohimo työterveyteen palaa suuremmalla liekillä kuin työn alkumetreillä. Lääkärikoulun työterveysopit olivat hyvin niukat ja erikoistumista pohtiessa vaihtoehtoja oli muutama, haastavimmaksi jäi työterveyshuolto. Huolto sana on tippunut pois jo vuosia sitten, sillä työterveyden ydin on työkyvyn tukeminen ja aktiiviseen omahoitoon kannustaminen.

Ihmiset ovat erilaisia, yritykset ovat erilaisia. Vain pitkäjänteisellä yhteistyöllä on realistisia mahdollisuuksia saavuttaa yhteisesti sovitut tavoitteet tai ainakin päästä lähemmäksi niitä.

Työterveyden keskiössä on siis ihminen ja hänen työnsä. Jokaisella ihmisellä on oma ainutlaatuinen kokemus itsestään ja työstään.

Työterveydessä ei ole kahta samanlaista päivää. Työssä tarvitaan roimasti osaamisen lisäksi ihmisen kohtaamisen taitoa, kuuntelevia korvia ja ymmärtävää sydäntä. Ihmiset ovat kiinnostavia ja työssä kannustaminen, tukeminen sekä vaihtoehtojen löytäminen on työterveyttä parhaimmillaan. Tano = tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus on keskeistä työterveystoiminnassa.

Työkykyyn vaikuttavia sairauksia ei voi sivuuttaa. Oireet ja vaivat tutkitaan sekä hoidetaan. Riittävän yleislääkäri osaamisen ylläpitäminen antaa omat haasteensa, koska yleislääkärin taitoja tarvitaan työterveyden taitojen rinnalla.

Muutos on haaste ja mahdollisuus todelliseen kehitykseen. Muutos tapahtuu tekemällä asioita toisin, on tiedettävä tavoiteltava päämäärä.

Yritys, työntekijä ja työterveys elävät muutoksen arkea ja sammaloitumiselle ei ole mahdollisuutta.

Työnilo löytyy ja pysyy ennen kaikkea toisen ihmisen kohtaamisesta.

 

Merkitty:
Julkaistu kohteessa Työssä jaksaminen, Työterveys, Työyhteisö

Taina Kinnari

työterveyspsykologi

Jotta voi palaa loppuun, pitää olla ensin tulessa

Työssään uupuva on työhön orientoitunut ja työssään motivoitunut. Hänen intonsa työhön on syttynyt, mutta jos työkuormitus on liian suuri, hänellä on riski palaa loppuun. Riskissä uupua ovat työntekijät, jotka ovat tunnollisia – työuupumus ei kuitenkaan johdu siitä, että työntekijä on tunnollinen vaan siitä, että hän on tunnollinen ihminen mahdottomassa tilanteessa. Työuupuneisiin saatetaan herkästi liittää ominaisuuksia, jotka kertovat tavalla tai toisella yksilön heikkoudesta. Itse näen että ajattelussamme on vikaa, jos pidämme tunnollisuutta tai työssä uupumista heikkouden merkkinä. Tunnolliset ja vastuuntuntoiset työntekijät ovat työpaikan selkäranka ja voimavara, he sitoutuvat työhönsä ja pitävät organisaation pystyssä heikkoina aikoina. Tästä syystä tunnollisista työntekijöistä kannattaa ja täytyy pitää huolta.

Työuupumus ei ole sairaus, mutta siihen liittyvät oireet saattavat edellyttää sairauslomaa

Vakavakaan työuupumusoireilu ei tarkoita automaattisesti, että työssään uupunut olisi sairauslomalla. Työuupumus sinällään ei ole sairaus. Sairauslomaa kirjoitetaan silloin kun se on tarpeen oireiden kuten unettomuuden hoitamiseksi ja voimavarojen elvyttämiseksi. Työuupumusoireilua on vähintään lievänä noin joka neljännellä työntekijällä ja vakava-asteisena 2,5 prosentilla. Työuupunut voi kärsiä uupumusasteisesta väsymyksestä, kyynisestä asenteesta työhön ja/tai heikentyneestä ammatillisesta itsetunnosta. Katsotaan että uupumusasteinen väsymys syntyy, kun työntekijä ponnistelee pitkään yli voimiensa eikä väsymys lopulta poistu enää levolla. Kyynisyys on psyykkinen puolustuskeino mahdottomassa tilanteessa: hällä väliä, ihan sama -asennoituminen ehkäisee voimakkaita kielteisiä tunnereaktioita, mutta toisaalta se ehkäisee tehokkaasti myös myönteisten tunteiden syntymisen. Ammatillinen itsetunto heikkenee, kun kokee, ettei ponnistelusta huolimatta pärjää työssään. Lisäksi työuupunut kärsii stressioireista kuten unettomuudesta, keskittymis- ja muistivaikeuksista tai vetäytyy pääsääntöisesti omiin oloihinsa sosiaalisista suhteista. Tutkimusten mukaan työn ongelmat läikkyvät enemmän muuhun elämään kuin yksityiselämän ongelmat töihin. Työuupumuksen kehittyminen näkyykin aluksi selkeämmin vapaa-ajan toiminnoissa kuin työsuorituksessa tai työkyvyssä. Työuupunut ei jaksa kotona tehdä muuta kuin maata sohvalla, harrastukset ja ihmissuhteet jäävät. Kierre alkaa kehittyä, kun vapaa-ajan virkistäytyminen jää. Vaikeat elämänkriisit ja korostunut velvollisuuden tunne alkavat edistää työuupumuksen kehittymistä silloin, kun työn vaatimukset ovat suuret.

Työn liian suuret vaatimukset ja hallinnan tunteen menettäminen

Poikkeuksetta työssä uupumiseen liittyvät työn suuret vaatimukset ja hallinnan tunteen menettäminen. Työntekijät saattavat kestää suurtakin työkuormaa, kun heillä on tieto siitä, että kuormitustilanne on väliaikainen. Työ voi olla eri tavoin vaativaa ja liian kuormittavaa: työmäärä tai työtahti voi olla kova ja vaikutusmahdollisuuksien oman työn tekemiseen tai siihen liittyvään päätöksentekoon ei ole. Työntekijässä voi syntyä arvoristiriitoja esim. työntekijän kokeman epäoikeudenmukaisen johtamisen tai päätöksenteon vuoksi. Työ voi olla liian vaikeaa tai ennakoimatonta. Työssä on liikaa keskeytyksiä, jolloin työn tavoitteisiin pääseminen voi estyä, kun ajatus katkeilee jatkuvasti. Työn muutokset voivat aiheuttaa työn kuormituksen kasvua ja toisaalta puutteellinen työyhteisön ja esimiehen tuki muutostilanteessa lisäävät työn kuormittavuutta. Vihamielisesti työntekijään suhtautuva esimies on väsyneelle työntekijälle lisäkuormitustekijä, kun taas tukea antava esimies on voimavara, joka voi ehkäistä työuupumuksen syntyä tai pahenemista.

Työntekijän on syytä ottaa puheeksi jaksamisen vaikeudet esimiehen kanssa, kun hän havaitsee ylikuormittumisen ja uupumisen merkkejä ja esimiehen tulee ottaa tosissaan työntekijän väsymys. Työuupumuksesta toipuminen voi edellyttää useampia vaiheita ja konkreettisia tekoja: työstä irrottautumista, voimavarojen elvyttämistä, elämänarvojen tarkistamista ja työtilanteen uudelleen järjestämistä. Jos konkreettisia muutoksia ei tapahdu, sairauslomalla tapahtuva voimavarojen elpyminen ei ole riittävää vaan ihminen on riskissä uupua uudelleen. Yleensä työssä uupuminen edellyttää työnantajan panosta töiden uudelleenjärjestelemiseksi. Liiallisen työkuormituksen hallinta onkin kirjattu työturvallisuuslakiin työnantajan velvollisuuksiin. Työuupumus on työntekijän resurssien ja työn vaatimusten välinen ristiriita, jolloin se on ensisijaisesti ratkaistavissa työpaikalla.

Esimiehen tehtävä työuupumusongelman ratkaisemisessa

Esimiehellä on erittäin tärkeä rooli töiden järjestelemisessä ja uupumuksen saamisessa hallintaan. Esimiehen kanssa työntekijä voi tarkistaa perustehtävää ja priorisoida työtehtäviä eli käydä keskustelua siitä, mikä tällä hetkellä työssä on tärkeää ja mikä tässä tilanteessa jää pois tai siirtyy muille, suunnitella koulutuksiin osallistumista tai lisäperehdytystä, jos työ on liian vaikeaa tai miettiä, miten työssä tapahtuvia keskeytyksiä voi hallita ja miten sovitusta informoidaan muuta työyhteisöä tai asiakkaita. Voi myös sopia säännöllisistä keskusteluista työntekijän ja esimiehen välillä. Joskus pelkkä tuki eli se että työntekijä tietää voivansa keskustella pulmistaan ja kokee tulevansa kuulluksi, voi olla ratkaisevan tärkeää. Kuten työntekijän niin myöskään esimiehen ei tarvitse osata yksin ratkaista työuupumusongelmaa, vaan ratkaisu löytyy yhteisen keskustelun avulla, ideoimalla, neuvottelemalla ja sopimalla. Esimiehen ja työntekijän on tarpeen olla toisilleen rehellisiä siten, että he ilmaisevat selkeästi, missä rajat kulkevat eli mikä on mahdollinen muutos ja mikä ei tule toimimaan. Kuormitustilanteen ja työkyvyn jäsentämisessä toimivat hyvin varhaisen tuen mallin lomakkeet ja ohjeistukset. Tarvittaessa keskusteluissa voidaan käyttää henkilöstöhallinnon tai työterveyshuollon tukea. Jos samassa työyhteisössä useampi on väsynyt työssään, työkuormituksen hallintaa voi pohtia koko työyhteisön ja esimiehen kesken, koska työntekijät itse ovat työnsä asiantuntijoita ja heiltä tulevat yleensä parhaat ratkaisuehdotukset. Yhdessä sovittuihin ratkaisuihin myös sitoudutaan paremmin kuin muualla päätettyihin tai ylhäältä annettuihin ratkaisuihin. Ajan järjestäminen yhteiselle keskustelulle maksaa itsensä takaisin. Kevan arvion mukaan yksi sairauslomapäivä maksaa erilaisina kuluina keskimäärin 300 euroa. Jos yhdellä keskustelulla pystyy estämään edes kolme sairauslomapäivää, säästöä syntyy jopa 900 euroa!

Kriisin mahdollisuudet

Työuupumus sinällään on ihmiselle kriisi ja voi nostaa esille kysymyksiä siitä, mitä haluaa elämältään tai minkä arvoinen on ihmisenä. Uupunut ihminen voi tarvita kuntoutusta esim. psykoterapiana tai ryhmäkuntoutuksena. Hänen voi olla tarpeen panostaa itsensä hoitamiseen tai muihin tärkeisiin elämänalueisiin kuin vain työhön. Meistä useimmille on hyödyksi opetella myötätuntoista suhtautumista itseä kohtaan sen sijaan, että vaatisimme itseltämme lisää. Mitä ihminen missä tahansa kriisissä tarvitsee, on kannustus. Sen avulla syntyy toivo – kyllä me tästä yhdessä selviämme, asiat järjestyvät. Toivo kannattelee ihmistä vaikealla hetkellä ja auttaa hallinnan tunteen syntymisessä uudelleen.

Työterveyspsykologi Taina Kinnari

 

Merkitty:
Julkaistu kohteessa Terveys, Työssä jaksaminen

Laura Sinkkonen

Työfysioterapeutti, TyöSyke Oy

Metsän hyvistä vaikutuksista terveyden kannalta on tullut paljon tutkimuksia viime aikoina. Elokuussa vietettiin myös luontopäivää. Metsästä löytyvät mustikat ja puolukat sekä muut terveelliset marjat. Kellertäviä kanttarelleja on näin syksyisin mättäillä usein koivujen lähistöllä. Metsässä voi tarkkailla luontoa erilaisia kasveja ja eläimiä tai ihastella ruskaa puissa. Aamulla auringon nousu järven rannassa on vaikuttava kokemus. Metsän tuoksu on ainutlaatuinen. Puron solina tai hiljaisuus rentouttaa ja rauhoittaa. Istuminen nuotion ääressä tulta katsellen metsän keskellä voimaannuttaa. Luonto antaa paljon kaikille aisteille. Metsätöissä tulee hyvää hyötyliikuntaa ja hiki virtaa. Luonnossa samoillen saa liikuntaa huomaamatta.  Laulussa sanotaan ”jos metsään haluat mennä sä, niin takuulla yllätyt” ja tämä pitää kyllä varmasti paikkansa. Lähdetään rohkeasti kauniiseen Suomen luontoon liikkumaan ja nautitaan siitä kaikilla aisteilla.

Mukavia luontoretkiä kaikille toivottaen

Laura Sinkkonen
työfysioterapeutti
TyöSyke Oy

Merkitty:
Julkaistu kohteessa Liikunta, Terveys

Hanna Rantala

Työterveyshoitaja, TyöSyke Oy

Mietitkö tullessasi terveystarkastuksesta, että taas tuli luvattua lääkärille jotain mitä et uskalla toteuttaa. Vai lupasitko sen itsellesi osana työterveyssuunnitelmaa? No, jos sittenkin päätit mennä edes sen kerran salille, hikihän siellä tuli ja paikat kipeäksi, joten ei tarvitse toistamiseen kokeilla. Käyt vielä kurkkaamassa muutaman kuntosalin ovesta, mutta rautojen kolina ja monimutkaiselta näyttävät laitteet saavat sinut epäröimään uudelleen. Viimeistään pirteän kuntosaliohjaajan lähestyessä on syytä kääntyä ovelta, sitä voi joutua vaikka kertomaan tarvitsevansa apua. Onhan tässä vielä aikaa, kun se seuraava terveystarkastus on vasta kolmen vuoden päästä.

Hetkinen, se suunnitelma tehtiin juuri sinua varten, ei lääkärille tai kellekään muulle, vaan se on sinun päätöksesi! Nyt vain on aika tehdä suunnitelma tuon tavoitteen toteuttamiseksi.

Pohdi ensin, millainen harjoittelija olet ja mitä toivot kuntosalilta. Aloittelijakin voi tarttua vapaisiin painoihin omatoimisesti, mutta yleensä on hyvä katsoa oikeat suoritustekniikat ohjatusti. Jos et ole kartoittanut kuntotasoasi työfysioterapeutin kanssa, voit myös salilta saada kuntotestin lähtötason arvioimiseksi. Tämä auttaa harjoittelutarpeittesi suunnitteluun, sekä kuntotestaus toimii lihaskunnon kehityksen seurantana monin verroin paremmin kuin vaaka.

Onko tavoitteenasi käydä muun liikunnan lisäksi salilla kerran viikossa vain useammin? Tai haluatko osallistua mieluummin ryhmäliikuntaan? Nämä valinnat vaikuttavat myös salin tarjoamiin palveluihin sekä harrastuksen kustannuksiin.

Kuntosaliharjoittelu sopii yksinäisille susille sekä laumaeläimille. Monille saleille kehittyy oma sosiaalinen verkosto, jossa on lupa jutella mukavia treenin ohessa ja varmistusapua on aina tarjolla. Joskus vertaistuki auttaa ponnistamaan eteenpäin.

Pohdi vielä mihin vuorokauden aikaan sinulle sopii harjoitella. Jos tuntuu, että et löydä sopivaa hetkeä kalenteristasi, voit pilkkoa päiväsi tunneiksi, ja tarkastella päiväkirjan avulla vapaan ajan osuutta. Tämä usein kirkastaa ajatusta, missä välissä vietät aikaa useamman tunnin vain oleiluun. Tehokas kuntosalitreeni ei vie päivästäsi kuin puoli tuntia, mutta antaa virtaa useammaksi tunniksi.

Mihin harjoittelumuodon aloittamiseen sitten päädytkin – Aloita se! Hyvän olon lisääntyessä positiivinen energiasi heijastuu elämän eri osa-alueilla tavalla tai toisella. Positiivisena lisänä saatat tartuttaa kuntokärpäsen vielä työkaveriisi!

 

Merkitty: ,
Julkaistu kohteessa Liikunta, Terveys

Hannele Hämäläinen

Työterveyshoitaja

Ihanalta Kreikan saarelta Korfulta palattu rentoutuneina ja hiukan päivettyneinä. Kerrankin oli varaa tosi tasokkaaseen All inclusive hotelliin, kun toinen perheen ”elättäjistä” lopetti tupakanpolton. Rahaa jäi yllättävästi säästöön viikoittain ja terveyttä vahingoittavan paheen sijasta seurasi terveyttä edistävä lomamatka.

Lomakohteeseen saavuttua meidät ohjasi ystävällinen henkilökunta suoraan valtavaan hotellin ravintolaan missä nelijöiden lisäksi odotti vähintään yhtä suureelliset ruokapöydät; Alkuruokina oli toki vihreitäkin kasviksia mutta suurin osa tarjoiltavista ruoista oli ihania kreikkalaisia lihavartaita, juustopäällysteisiä munakoisoja, rasvaista moussakaa ja kaikille tuttuja pizzoja ja voitaikinasta tehtyjä pasteijoita. Jos alku- ja pääruokia osasi ottaa kohtuullisesti, niin viimeinen kompastuskivi painonhallinnan suhteen oli jälkiruokapöytä; Jäätelöä, erilaisia kerma- ja muutoin vaan rasvaisia kakkuja, paikallista kreikkalaista jogurttia (rasvapitoisuus varmasti vähintään 20 %), suklaakeksejä…Toki tarjolla olisi ollut hedelmiäkin, mutta niitähän saa kotonakin!

Illalla oli mahdollisuus tilata baarista erilaisia juomia maksutta. Kotona tulee harvoin käytettyä alkoholia mutta pitihän nyt erilaisia ”drinkkejä” maistella etenkin kun jokainen juoma oli ns. säästöä koska hinta oli jo maksettu matkan yhteydessä.

Onneksi hotellihuoneessa ei ollut vaakaa. Kotona käyn puntarilla aamuisin jolloin voin heti reagoida isompiin viisarin heilahduksiin. Pari päivää syömisen ja auringonoton jälkeen huomasin että hotellin aulassa oli päivittäinen lista alueella järjestettävästä liikunnasta; Lentopalloa, joogaa, pilatesta, jumppaa, tennistä…ja kuntosalikin löytyi kun altaalla maatessa viitsi vähän päätänsä nostaa. Tästä ilahtuneena kävin kuntosalilla. Onneksi sali oli niin kuuma ja osa laitteista rikki että sain huokaista hyvällä omallatunnolla helpotuksesta kun sinne ei enää tarvinnut vaivautua. Merivesi oli kuitenkin sen verran lämmintä että siellä pääsi muutaman kerran pulahtamaan, mutta minun uimataidoillani sitä ei varsinaiseksi ”hikiliikunnaksi” voi kuvata.

Auringonottotuoleissahan sitten makasi jos jonkinlaista auringonpalvojaa ja osa istui vielä rantavedessä että vesi mahdollisimman hyvin heijastaisi valoa ja näin ollen ruskettaisi. Se virhekäsitys että aurinkosuojavoiteiden läpi ei rusketu osoittautui kyllä tälläkin reissulla ihan vääräksi. Enemmän ja vähemmän punaista nahkaa vilisi ympärillä ja viimeistään paluulennolla osalla lomalaisista palanut iho jo kuoriutui. Aurinkovoiteiden kertoimethan kuvaa sitä kuinka kauan voi palamatta olla auringossa. Normaali iho voi olla auringossa n. puoli tuntia palamatta. Jos suojakerroin voiteessa on 20 tarkoittaa se sitä että maksimissaan 10 tuntia voi huoleti olla auringossa mutta ei mielellään sitäkään aikaa kovassa paahteessa ja aurinkolasit ja hattu on hyvä muistaa!

Kotimatka oli taas normaalin väsyttävä linja-autoreissuineen, joka paikassa jonottamisineen jne. Kotona odotti sitten laukkujen purku, matkavaatteiden pesu, normaalit kaupassakäynnit, tiskaukset ja kovasti ikävöity Nuppu-kisuli! Seuraavana aamuna sai keittää oikeata kahvia, syödä ruisleipää ja lukea aamun lehden rauhassa. Lisäksi yle areenalla oli koko viikon Holby city sarjan jaksot katsomatta. Niitä sai sitten päivän puuhailujen jälkeen sohvalla katsella kissa kyljessä.  Niin kuin Ikean mainoksessa todetaan, pystyi täydestä sydämestä huokaisemaan ”Ihana olla kotona”!

Ihanaa kesää kaikille ja nautitaan lomasta niin kotimaassa kuin ulkomaillakin ja muistetaan että asioista voi nauttia hyvällä omallatunnolla—kohtuudella!

Merkitty: ,
Julkaistu kohteessa Liikunta, Ravinto, Työssä jaksaminen, TyöSyke

Hanna Rantala

Työterveyshoitaja, TyöSyke Oy

Työpaikkamme seinällä on ollut taulu, johon tulee kirjoittaa positiivisia asioita arjessa. Eräs lääkäri kirjoitti siihen ”suoli toimii”, mikä herätti hilpeyttä. Mutta onko sittenkään totuus kaukana siitä, että suolen toiminta vaikuttaa meihin positiivisesti.

Suolistolla on mielenkiintoinen biologinen muisti. Sitä voidaan joskus kutsua kuin toisiksi aivoiksemme, jolla on oma itsenäinen hermosto käyttäen hyväksi hienosäätöistä verkostoa suoliston seinämässä, mikä omaa yli 100 miljoonaa neuronia.

Triljoonat bakteerit suolistossamme tuottavat satoja neurokemikaaleja välittäen viestiä, mitkä vaikuttavat aivojen toimintaan kuten muistin ja mielialaan. Tiesitkö, että 95% serotoniinin tuotantoon vaikuttavat bakteerien toiminta suolistossa? Serotoniini taas vaikuttaa suoraan mielialaan, uneen ja suoliston aktiivisuuteen.

Suolistomme ja aivomme kommunikoivat epäsuorasti hermoston, hormonien, ja immuunivälittäjien kautta. Aivojen hypotalamus ja aivolisäke reagoivat uhkaan, stressitilaan, aktivoiden hormonien tuotantoa. Kehomme kokiessa henkistä stressiä tai fyysistä kuormitusta, esimerkiksi loukkaantuessamme tai sairastuessamme, sympaattinen hermosto aktivoituu. Adrenaliinin ja noradrenaliinin tuotanto käynnistyy ja kun biologinen uhka on ohi, parasympaattinen hermosto aktivoituu vuorostaan, palauttaen kehon normaalin solujen toiminnan.

Mutta on myös biologista stressiä, johon kehomme reagoi sisäisesti haastamalla normaalin solujen toiminnan. Kun nautimme hiilihydraatteja, suolistomme mikrobit aktivoituvat alkaen tuottaa D-laktaattia. On oletettu, että liiallinen D-laktaatti voi olla neurotoksinen ja edesauttaa hermostollisten sairauksien kehittymistä kuten fibromyalgiaa, CFS (krooninen väsymysoireyhtymä) ja levottomien jalkojen oireyhtymää.

Mutta sitten on niitä hyviä bakteereja kuten lactobacillus. Probiootit vaikuttavat myönteisesti terveyteen tasapainottamalla ruuansulatuskanavan mikrobistoa, eli ne stimuloivat muiden suoliston hyödyllisten bakteerien kasvua. Kun suolistosi hyvinvointi paranee, tämä vaikuttaa hermoston kautta aivoihin ja mielialaan.

Teinkö tästä jonkun johtopäätöksen? Tutkimuksen kanssa voimme olla siitä yhtä mieltä, että suoliston mikrobiologia on erittäin monimutkainen ja siihen vaikuttavat monet asiat, kuten perimä, ruokavalio, antibioottikuurit, elintavat ja stressitaso. Siksi kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta lienee tärkeintä pyrkiä stressittömyyteen. Suoliston toiminnan kautta hyvinvointia tukee monipuolinen, kuiturikas ja laadukas ruokavalio. Kun suolisto toimii, mieliala nousee ja hyvinvointi voi aiheuttaa kasvoilla suunpielten vääntymistä ylöspäin. Uskallatko kokeilla tämän sivuvaikutuksen uhalla?

Merkitty: ,
Julkaistu kohteessa Ravinto, Terveys

Sanna Warvas

Työterveyshoitaja, TyöSyke Oy

Huh, tulipahan oltua ahkera ja toimelias töissä. Monta tehtävää sain päätökseen, mutta vähintään yhtä monta odottaa huomenna pöydällä käsittelyä. Nyt kaipaan kyllä kunnon palautumista ennen seuraavaa työpäivää. Siispä suoraan työpäivän päätteeksi sohvalle löhöilemään, kenties pari siideriä, pizzaa ja tv:n katselua, no voisihan sitä muutaman työsähköpostin lukaista, helpottaa sitten seuraavaa päivää.

Aamulla: No on se nyt kumma, kun kunnon palauttelun jälkeen näin väsyttää, ajatus ei luista ja töihin lähtö tuntuu vaikealta. Missäköhän on vika?

Kelataanpa taaksepäin, ajankohtaan kun laitan työpaikan oven perässäni kiinni. Kas, tulinkin tänään pyörällä töihin. Hieno juttu! Saan raikasta ulkoilmaa jo kotimatkalla. Onneksi haukkasin ennen lähtöä pienen välipalan. Polkaisempa mutkan kautta kotiin, reippailu sisällä istumisen jälkeen virkistää varmasti. Kyllä siellä kotona osataan odottaa päivällistä vähän pidempään. Ja yhdessä tehden se käykin sukkelasti. Josko ruokaisa, värikäs salaatti, joka miellyttää niin kehoa kuin silmääkin.

Vielä on iltaa jäljellä ennen nukkumaan menoa. Ehdinpä tehdä itselle mieluisia asioita… lukemista, käsitöitä, kulttuuria, valokuvausta, joogaa…

Analysoidaampa hieman tuota ensimmäistä toimintatapaa:

Sohvalla löhöily ei tutkimusten mukaan palauta vaan enemmänkin lamauttaa.

Alkoholi heikentää unen aikaista palautumista hyvin voimakkaasti. Vaikka uni saatetaan kokea sikeäksi, se ei kuitenkaan palauta tehokkaasti, mikäli alkoholia on tullut nautittua.

Pizza on ihan ok silloin tällöin, mutta ravintosisällöltään se on heikkoa ja runsaasti hiilihydraattia ja rasvaa sisältävänä väsyttää/veltostuttaa entisestään.

Työsähköpostien lukeminen kannattaa suosiolla jättää seuraavaan päivään, sinne työajalle. Palautumiseen kun tarvitaan selkeää irrottautumista työstä.

Siispä muutamia vinkkejä työstä palautumiseen:

  • Työpäivän aikana pidä kahvi- ja ruokatauot, jolloin pieniä palautumisen hetkiä tulee työpäivän lomassakin.
  • Suunnittele työsi niin, että ne ovat hallittavissa ja tehtävissä työaikasi puitteissa. Mikäli et kykene siihen yksin, ota esimies avuksi.
  • Harrasta liikuntaa!! Jokaiselle löytyy varmasti sopiva ja mieluisa laji.
  • Tee asioita joista nautit, jotka koet itsellesi tärkeiksi. Jos työ ei tuo riittävästi haasteita, järjestä haasteita vapaa-ajalle. On se sitten jonkin uuden taidon, kuten esim. kielen opettelu.
  • Haaveile, matkusta, tapaa ystäviä…mikä ikinä tuo sinulle mielihyvää. Täytä niillä asioilla vapaa-aikasi.
  • Palautumista tukevat terveelliset elämäntavat; täysipainoinen ravinto, riittävä unen määrä, monipuolinen liikunta, päihteettömyys.

Palautumisiin, työterveyshoitajasi!

Merkitty:
Julkaistu kohteessa Terveys, Työssä jaksaminen

Laura Sinkkonen

Työfysioterapeutti, TyöSyke Oy

Moni työ sisältää runsaasti puhumista ja ääni on silloin tärkeä työväline. Ääniergonomiaan vaikuttaa tasapainoinen hyvä perusasento. Lysähtänyt ja kasaan painunut ryhti vaikeuttaa myös äänen tuottoa sekä hengitystä. Pään kiertynyt asento tai kallistunut asento vaikeuttaa puhumista ja lisää riskiä niska-hartiaseudun oireiluun. Leuan nostaminen puhuessa aiheuttaa jännitystä kurkunpäähän ja ääni rasittuu.

Taustamelu lisää tarvetta voimistaa ääntä, jolloin ääni kuormittuu. Työtilan korkea lämpötila sekä kuivuus ja pölyisyys vaikuttavat myös äänentuottoon. Etenkin avotoimistoissa on hyvä sopia yhteisistä pelisäännöistä melun vähentämiseksi.

Puhetyössä on tärkeä tauottaa työtä riittävästi, tällöin myös ääni saa kaivattua lepoa välillä. Lihasten verenkiertoa vilkastuttavat ja elvyttävät taukojumppaliikkeet auttavat elimistöä palautumaan nopeammin ja virkistävät myös muuten. Puhetyössä veden juominen on hyväksi.

Jokaisen ääni on persoonallinen viestinnän väline ja siitä on hyvä pitää itse huolta.

Laulaminen on mukavaa ja se lisää myös yhteisöllisyyttä. Etenkin laulaessa hyvä perusasento korostuu, jotta ääni soljuu kauniisti. Riittävä äänen lämmittely ennen laulamista on tarpeen.

Mukavia lauluhetkiä tai laulun kuunteluhetkiä kaikille toivottaen

 

työfysioterapeutti

Laura Sinkkonen

Merkitty: ,
Julkaistu kohteessa Liikunta, Terveys

Hanna Rantala

Työterveyshoitaja, TyöSyke Oy

Minun tekee mieli pizzaa, tai jos laittaisinkin tortilloja. Kahvitauolla selaan nälkäisenä lehden mainoksia; isot jäätelöpaketitkin ovat tarjouksessa, samoin irtsarit. Kello lyö neljä ja viimein suuntaan kotiin kaupan kautta. Nälkäisenä kaupan paistopistekin huutaa minua kahmimaan tuoretta pullaa mukaan. Kärry on niin täynnä ruokaa, että kotiin päästyäni en edes tiedä mistä aloittaisin. Nopein keino on nyt nostaa verensokerit avaamalla karkkipussi. Samaan aikaan valmistuu ruoka 300g karkkipussin pohjan jo häämöttäessä. Ruuan päälle vielä nautin sitä tuoretta pullaa ja kahvia. Oloni on tuskaisen täysinäinen, joten tyydyn lepuuttamaan venynyttä vatsalaukkuani sohvalla. Muutama joulusuklaakonvehti vielä mahtuu, kun katselen muiden hikoilua tosi tv-ohjelmissa. Huomenna, huomenna alkaa se uusi päivä. Siis alusta.

Ravinnosta ja ruuanlaitosta on tullut tänä päivänä trendiharrastus. Samalla eri ruoka-aineista esitetään jatkuvasti ristiriitaisia tutkimuksia, että kuluttajana on jo vallan hämillään, mitä oikeasti nyt uskaltaa syödä sairastumatta. Hiljalleen luonnollinen suhde ruokaan ja omaan kehoon saattavat muuttua. Joulu ja juhlapyhät ovat luonnollisia tapahtumia, jolloin kuka tahansa voi menettää syömisen hallinnan. Mutta jos ruokailuun liittyy ahdistavia tunteita ja se alkaa rajoittamaan muuta elämää, asialle kannattaa pyrkiä hakemaan muutosta.

Ahminnan terveyttä uhkaavat tekijät jo tiedetäänkin, joten ei niistä sen enempää. Myöskin se jo tiedetään, että kukaan muu ei tee päätöstä ryhtyä syömään normaalisti puolestasi, ei puolisosi, ystäväsi tai lääkärisi. Siksi on tärkeää pysähtyä miettimään omia motivaatioitaan. Mitä seurauksia ahminnalla on ollut tähän mennessä ja mihin toimintatapani johtaa tulevaisuudessa? Pohdi myöskin, mitkä voisivat olla tärkeitä syitä päästä eroon ahmimisesta. Entä mitkä asiat ovat muutoksen esteenä?

Kun olet tehnyt päätöksen pyrkiä eroon epäterveistä ruokailutottumuksista, on tärkeää kohdata vastustaja, siis ruoka. Ruokapäiväkirja havainnollistaa totuudenmukaisesti mitä päivän aikana olet syönyt ja mihin aikaan. Ruokapäiväkirjan tuloksia voit myös purkaa yhdessä työterveyshoitajasi kanssa. Kun kuva syömisestäsi aukeaa sinulle, pystyt havainnoimaan kehitettäviä kohtia. Usein iltasyömistä ja herkuttelua aiheuttaa liian alhainen ravinto päivän aikana.

Syömistä ei tule rajoittaa vaan pyrkiä normalisoimaan. Hyvään syömiseen kuuluu kolme asiaa; tulee syödä tasaisesti ja säännöllisesti, riittävästi sekä monipuolisesti ajoittainen herkuttelu sallien. Kohtuuton piiskaaminen ja laihdutuskuurit ajavat liian kontrolloituun syömiseen, jolloin lipsumiset saattavat aiheuttaa syyllisyyttä ja herkästi palaamme vanhaan malliin hakien ruuasta lohtua.

Syöminen ei ole oma urheilulajinsa, jossa voitaisiin arvioida oikeaa tai täysin väärää mallia. Ravinto on välttämätön polttoaine kehollemme, ja jotta voisimme työssä sekä arjessa paremmin, anna itsellesi tilaisuus kokeilla säännöllistä ja riittävää syömistä kuukauden ajan. Jos tuntuu että se ei lisää hyvinvointiasi, voit aina palata vanhoihin rutiineihin.

Kun opit tuntemaan armoa, lempeyttä ja myötätuntoa kehoasi kohtaan, voit oppia lohduttamaan itseäsi muuallakin kuin ruualla. Ja toisaalta, se pullan syöminen kahvipöydässä ei aiheuta huonoa omaatuntoa, vaan kohtuudella nautittuna olet ottanut myös herkuttelun hallintaasi.

 

Merkitty:
Julkaistu kohteessa Ravinto, Terveys

Johanna Kankaristo

Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana sisäilmasto-ongelmat ovat löytäneet suuren yleisön tietoisuuteen. Tämä on erittäin hyvä asia! Valitettavasti aihealue on kuitenkin lapsenkengissään, mitä tutkittuun ja varmistettuun tietoon tulee. Aiheeseen liittyy tästä syystä erittäin paljon epävarmuutta ja epätietoisuutta. Tällainen tilanne synnyttää mahdollisuuden täysin epävarman ja mahdollisesti hyvin pieniin osa-alueisiin liittyvän tiedon leviämisen suurena kaiken ratkaisevana uutisena. Esimerkiksi toksiinien eli bakteerien synnyttämien myrkkyjen vaikutuksista soluviljelmiin on uutisoitu melko paljonkin vaikka ne siis todellakin koskevat vain soluviljelmiä eikä esimerkiksi ihmisen kaltaista monimutkaista elinjärjestelmää. Sinänsä tuloksissa todennäköisesti on jokin totuus, mutta vielä emme pysty sanomaan, mikä sen käytännön merkitys on.

Itse toivoisinkin medialta vastuullista informaation levittämistä ja asioiden mittasuhteiden hallintaa. Liian usein tällaiset uutiset aiheuttavat (joskus myös) turhaa pelkoa.  Meidän täytyy kärsivällisesti tieteen maailmassa jaksaa odottaa tutkimuksia ja niiden tuloksia. Siihen asti meidän täytyy edetä arjessa nykyisen tiedon varassa ja miettiä yhdessä parhaat keinot selvitä joskus todella vaikeissakin tilanteissa eteenpäin.

Tärkeintä on, että nyt tiedämme sisäilmasto-ongelmiin todellakin liittyvän sairauksien syntymistä ja oireiden hankaloitumista (astma) sekä ylähengitysteiden ärsytysoireiden lisääntymistä ja infektioita. Tutkimus jatkuu, mutta koska tämä tieto on jo meillä, kaikkien toimijoiden tulee yhteistoimin pyrkiä ennaltaehkäisemään ja korjaamaan sisäilmasto-ongelmat.

Erikoistuva lääkäri Johanna Kankaristo

Merkitty:
Julkaistu kohteessa Terveys, Työssä jaksaminen, Työterveys

Sanna Warvas

Työterveyshoitaja, TyöSyke Oy

Käsi ylös, jotka ovat kesäihmisiä! Minulla ainakin on molemmat kädet ylhäällä!!

Väistämätön tosiasia kuitenkin on, että ihanan, valoisan kesän jälkeen lopulta koittaa pitkä ja pimeä syksy. Moni meistä suomalaisista kärsii ”kaamosmasennuksesta” tai vähintään jonkin asteisesta alavireisyydestä pimeään vuodenaikaan. Toki on niitäkin, jotka nauttivat pimeästä vuodenajasta.

Tuntuu, että aina on pimeää; aamulla töihin mennessä on pimeää ja illalla töistä kotiin tullessa on pimeää. Töiden jälkeen saattaa olla kaikkensa antanut olo, sohva vetää puoleensa. Millä tulevasta  pimeästä ajasta voi selviytyä suuremmin synkistymättä?

No, ne onnekkaat, jotka voivat järjestää lomaa aurinkoiseen kohteeseen kesken pimeyden, mahtava juttu! Esimerkiksi viikon aurinkoenergialla taas kummasti jaksaa eteenpäin! Kaikille tämä ei ole kuitenkaan mahdollista. Mietitäänpä siis kaikille sopivia edullisempia, jopa täysin ilmaisia keinoja.

  1. LIIKUNTA: Vaikka kuinka sohva houkuttaisi, lähde töiden jälkeen edes pienelle happihyppelylle. Sen jälkeen olo on varmasti virkeämpi. Tai mene ryhmäliikuntatunnille, jossa musiikki ja iloiset kanssajumppaajat varmasti vievät ajatukset pois ulkona vallitsevasta pimeydestä edes hetkeksi. Kunnon lenkki räntäsateessa toimii myös. Pienissä endorfiinihöyryissä pimeyskään ei tunnu niin pahalta.
  2. YSTÄVÄT: Ystävät ovat samassa veneessä. Tapaa heitä kahvittelun ja höpöttelyn merkeissä. Kunnon naurut piristävät ihan varmasti.
  3. KYNTTILÄT/TAKKATULI: Tuli on lumoava elementti. Laita takkaan tuli tai takan puutteessa sytyttele kynttilöitä tai virittele sisustusvaloja ympäri kotia tunnelmaa luomaan.
  4. HARRASTUKSET: Aloita uusi ja mukaansa tempaava harrastus tai palaa kesätauon jälkeen entisen mieluisan harrastuksen pariin. Samanhenkinen seura ja mieluisa tekeminen työajankin ulkopuolella lisää energiaa ja vie ajatuksia mukaviin asioihin.
  5. KIRKASVALOLAMPPU: Jos aamuisin on vaikea saada silmiä auki, hanki aamupalapöytään kirkasvalolamppu, jonka valossa nautit aamupalasi.
  6. ANNA PERIKSI: Anna väsymykselle periksi ja itsellesi lupa esimerkiksi kerran viikossa hautautua sinne sohvan nurkkaan viltin alle vaikkapa hyvän kirjan kera. Aina ei tarvitse olla pirteä ja tehokas.

Syksyisin terveisin Sanna Warvas, työterveyshoitaja, TyöSyke Oy

Merkitty: ,
Julkaistu kohteessa Terveys, Työssä jaksaminen

Hanna Rantala

Työterveyshoitaja, TyöSyke Oy

Askel alkaa painaa tunnin reippaan lenkin jälkeen. Hikinoro valuu selkärankaa pitkin ja oloni on seesteinen, siis miksi mietinkään vaihtoehtoa, että jäisin sohvan nurkkaan. Kun olo on nuutunut ja väsynyt, liikunnan aloittaminen tuottaa aina haasteita, ei se tekeminen vaan ryhtyminen. Aktiivisena liikkujana minun ei tarvitse piiskata itseäni liikkeelle, koska minua innostaa niin lajitavoite sekä päämääränä on hyvä olo. Aerobisen harjoittelu tarjoaa myös henkisiä haasteita tehdessäni samalla mentaalipuolen harjoitusta, tai yksinkertaisesti voin purkaa mielestäni muita stressitekijöitä. Motivoisiko sinua siis liikunnan terveyshyötyjen tiedostaminen ennen tapaturmavamman tai sairauden syntyä?

Osa liikunnan vaikutuksista on jokaiseen liikuntakertaan liittyviä välittömiä ja kertaluonteisia vaikutuksia. Esimerkiksi rasittava liikunta aiheuttaa sydämen sykkeen nousua ja syketaso palautuu rasituksen päätyttyä. Merkittävin hyöty syntyy liikuntaa harjoittaessa toistuvasti.

Hyvä lihaskunto lisää tasapainoa ja liikkeiden hallintaa hermoston aktivoimisen kautta, mikä ehkäisee venähdyksiä ja luumurtumia. Lihaskuntoharjoittelu on myös suositeltavaa lihasmassan säilyttämiseksi, koska se parantaa rasva- ja lihaskudoksen suhdetta ehkäisten verisuonisairauksien syntyä. Perinteiset voimanosto- ja painonostoliikkeet vaativat tasapainoa, notkeutta ja kehon hallintaa sekä liikkeet aktivoivat voimantuottoa. Toisaalta jos perusraudat eivät houkuttele salille, voi myös tasapainoa ja ketteryyttä kehittävää harjoittelua toteuttaa kehonpainoharjoittelulla vaikka omassa pihapiirissä.

Aerobinen liikunnan hyödyt painottuvat edistämään sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä. Säännöllinen kuntoliikunta alentaa verenpainetta, nostaa veren HDL osuutta ja alentaa vapaiden rasvojen osuutta sekä ehkäisee veritulpan ja verisuonten kovettumisen vaaraa.  Myös lihaskuntoharjoittelu alentaa verensokeria riippuen tehosta ja ajasta, sekä parantaa insuliiniherkkyyttä ilman laihtumistakin. Kestävyysliikunnan verensokeria alentava vaikutus säilyy kaksi vuorokautta, joten tätä liikuntaa lääkkeenä tulisi nauttia säännöllisesti.

Riittävä fyysinen aktiivisuus palauttaa työn ja arjen stressistä sekä työn fyysisestä kuormituksesta. Toisin kuin väsyneenä koetaan, liikkuminen antaa lisää voimavaroja ja vaikuttaa myönteisesti unen laatuun ehkäisten myös muistisairauksilta ja masennukselta. Liikunta toimii myös tukena painonhallintaan liittyvissä tavoitteissa ja se parantaa perusaineenvaihduntaa. Mitä suurempi lihasmassa on, suhteessa perusaineenvaihdunta paranee.

Mikä on riittävästi liikuntaa?

 Terveyskunnon ylläpitämiseen tai edistämiseen kuuluvat ne fyysiset tekijät, mitkä vaikuttavat myönteisesti terveyteen ja toimintakykyyn. Hyvä terveyskunto sisältää hyvää kestävyyskuntoa eli aerobista suorituskykyä, kehon hallintaa eli motorisia taitoja sekä lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta eli tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa. Terveysliikunnaksi käy kaikki sellainen fyysinen aktiivisuus, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen- Joten tässä kohtaa on hyvä miettiä, mistä liikunnan muodosta saan iloa? Mikä liikkumisessa ja aktiivisuudessa on sinulle innostavinta?

Jotta liikunnan vaikutus terveyteen ja toimintakykyyn jatkuisi positiivisesti, tulee kohtalaisen kuormittavuuden aktiivisuuden kestoa lisätä tai nostaa liikunnan tehoa kuormittavammalla aktiivisuudella. UKK-instituutin suosituksen mukaan riittävä määrä kestävyysliikuntaa tulee yhteensä kahdella ja puolella tunnilla liikuntaa viikossa, mikä on suoritettu reippaalla tasolla vähintään 15 minuuttia kerrallaan. Tai vastaavasti kestävyysliikuntaa tulee tehdä rasittavasti tunti ja 15 minuuttia

Lisäksi suositellaan ala- ja yläraajojen, vartalon ja hartiaseudun lihasvoimaa kehittävää harjoittelua. Tätä lihasvoimaharjoittelua tulee tehdä vähintään kaksi kertaa viikossa, 8 – 10 erilaista harjoitusta yhtenä tai kahtena 8 – 12 toiston sarjana. Lisäksi venyttely ja lihasten lämmittely tulee muistaa aina harjoitusten yhteydessä loukkaantumisriskien vähentämiseksi ja liikkuvuuden säilyttämiseksi.

Edellä mainitut suositukset pätevät sopivaan terveysliikunnan määrään. Jos tavoitteena on parantaa kuntoa, liikuntasuorituksiin tulee lisätä tehoja niin, että liikunta suorituksen aikana hikoiluttaa ja hengästyttää.

Kuten edellä erittelin, liikunta toimii ainutlaatuisena reseptinä vaikuttaessa useaan riskitekijään. Toistaiseksi en itse ole havainnut kyseistä lääkettä päivittäin nauttiessa yliannostuksen vaaraa muuten, kuin liikunta voi koukuttaa tarjotessaan innostavia elämyksiä.

Mitä liikuntaa siis sinun reseptiisi saisi olla?

Ennaltaehkäisyä voi myös harjoittaa työpäivän ohella:

  • Vältä pitkäkestoista staattista jännitystä sekä toistuvia liikeratoja.
  • Työpäivän aikana on tärkeää venytellä vaikkapa esim. harjan varren avulla rasittuneita lihaksia.
  • Selän kuormituksen kannalta on tärkeää huomioida työergonomia esim. tavaroiden nostossa.
  • Työpäivän jälkeen on suositeltavaa venytellä ja harrastaa liikuntaa sekä ulkoilua.

Silloin tällöin oikein kipeät lihakset saattavat kaivata hierontaa, mikäli liikuntaharrastukset ovat olleet pitkällä tauolla. Muistammehan että terveyden vuoksi tärkeintä ei ole harrastus vaan pysyminen liikkeellä!

Liikunnallisin terveisin Hanna Rantala, työterveyshoitaja, TyöSyke Oy

Merkitty: ,
Julkaistu kohteessa Liikunta, Terveys

Outi Mäntysaari

Työterveyshoitaja, TyöSyke Oy

Mitä työntekijä voi tehdä?

Työntekijälle hyvä neuvo pyytää päästä terveystarkastukseen jossa voi keskustella asioista. Vaikka työntekijällä on”työikäisen oma vastuu itsestään” – työterveyshoitaja voi terveystarkastuksissa ottaa muistiasiat puheeksi ja puhua elintapojen vaikutuksista muistiin. Työn rikkonaisuus ja työn hallinta tai työn hallinnan puuttuminen altistaa muistiongelmiin. Työterveyshoitajan oma työ on tästä hyvä esimerkki, työ keskeytyy usein ja voi olla monta työtehtävää tai asiaa päällekkäin. Voi olla, että työntekijän tekemät virheet työssä toistuvat tai ovat toistuvia, muut tekevät työt tai muistilaput liimautuvat vääriin paikkoihin. Huomioitavaa on, että työntekijän työvälineet esimerkiksi työpaperit, sekä ajan hallinta voivat ovat hukassa.

Terveystarkastuksessa

Kun työterveyshoitaja on tehnyt asiakkaalle Audit-testin, Tyky-indeksin ja DEPS-seulan, on ainakin alustavasti suljettu pois stressistä johtuva työkuormitus. Tarvittaessa konsultoidaan työterveyslääkäriä ja työterveyspsykologia. Näiden lisäksi voidaan tehdä muistiriski-testi, joka vie aikaa noin pari minuuttia ja on pohjana keskustelulle muistiasioista.

Muistiriskitestiä voi työterveyshoitaja terveystarkastuksessa käyttää myös elintapakeskustelun pohjana. Terveystarkastuksessa kun täytetään lähes aina myös diabetesriskikysely. Terveystarkastuksesta muistiasiakkaat ohjataan tarvittaessa TyöSyke Oy.lla työterveyspsykologille, koska hän voi tehdä työikäiselle sitten laajemmat neurologiset jatkotutkimukset sekä MMSE:n tai CERAD muistitestin. Tämän vuoksi jo itse terveystarkastuksessa voi työntekijästä tuntua, että on paljon lomakkeita ja monta asiaa kerralla mutta kaikelle on peruste. Miksi erilaisia papereita ja testejä tehdään.

Työnantajan vastuu

Varhainen puuttuminen työpaikalla tulisi olla työnantajan sekä työkavereiden ja etenkin esimiehen velvollisuus. Esimiehen tulee ohjata työntekijä työkyvyn arviointiin, etenkin jos työssä havaitaan ongelmia.

TyöSykkeen työterveyshoitajien kokemusten mukaan usein esimies ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Kun työntekijällä on havaittu muistiongelmia työssä ja työnyhteisössä tai työnantajalla on työssä herännyt huoli työntekijästä. Työntekijän muistiongelmat ovat usein huomanneet työkaverit ja omaiset kotona. Muut työkaverit ovat tehneet työntekijän töitä jo jonkun aikaa ennenkuin asiasta kerrotaan esimiehelle. Työssä selviytyminen on työntekijällä usein tällöin jo kovin haastavaa.

Terveystarkastukset antavat mahdollisuuden puuttua asioihin ajoissa. Terveystarkastuspakettiin yritysten toimintasuunnitelmissa olisi hyvä saada muistiriskitesti yhdeksi osa-alueeksi.

Muista Työsyke, kun muisti pätkii!

Lähteet:

Mäntysaari. O. 2014. Työikäisen muistiasiakkaan hoitoprosessimalli Työsyke Oy:ssa. YAMK: Opinnäytetyö. Tampere.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 2009. 6., uudistettu painos. Helsinki. Tammi. (käytetty sisällönanalyysin mallina)

Merkitty: , , ,
Julkaistu kohteessa Työssä jaksaminen, Työterveys

Jenny Hutri

Työterveyshoitaja, TyöSyke Oy

Muistatko sen hetken kun tuntui, ettei mikään mene putkeen?

Olit ehkä aamukiireissäsi lähtenyt töihin ilman kotiavaimia, kahvitauolla läikyttänyt kahvia paidan helmalle, unohtanut työpäivän aikana mihin aamulla parkkeerasitkaan autosi, kuntosalilla havahtunut olevasi vatsapenkissä väärinpäin, ja illalla huomannut ostaneesi pakastealtaasta smoothiemustikoiden sijaan pussillisen herneitä… Lopulta istahdat sohvalle miettimään elämääsi ja mielesi täyttää kysymys, miksi olen useammin epäonnistunut kuin onnistunut?

Mitä jos tuossa hetkessä miettisitkin, mitä kaikkea onkaan tapahtunut näiden ”ei niin putkeen menneiden asioiden” johdosta?  Kun unohdit avaimet kotiin, tuli ystäväsi apuun vara-avaimiesi kanssa ja saitte jakaa pienen yhteisen kahvintuoksuisen hetken. Läikyttäessäsi töissä kahvia paidanhelmalle, hymyilit tapahtuneelle ja sait työkavereillekin hymyn kasvoille. Kun työpäivän jälkeen etsit autoasi parkkipaikalta, huomasit samalla kevätauringon ja pidentyneen päivän. Kuntosalilla ollessasi kehitit uuden ja tehokkaan tavan käyttää vatsapenkkiä toisin. Ja illalla mustikkasmoothien sijaan keksit uuden herkullisen viherreseptin. Et ole ehkä noudattanut alkuperäistä suunnitelmaasi kaikessa, mutta olet silti onnistunut – erilailla!

Voimme päivittäin valita keskitymmekö niihin asioihin, jotka ovat menneet pieleen, vai löydämmekö sen sijaan asioiden hyvät hedelmät.  Onnistuminen ei ole geenitekijöistä kiinni, vaan kaiken keskiössä on asenne. Mitä jos seuraavan kerran kun koet epäonnistuneesi, ajattelisitkin löytäneesi vain keinoja, jotka eivät toimineet?

Aloita rohkeasti uusia asioita ja uskalla yrittää. Aseta suunta, etene sitä kohti ja nauti matkasta. Älä jo valmiiksi pelkää haasteita tai esteitä reitilläsi.  Ole rohkea, lempeä ja avoin mahdollisuuksille. Mikäli, jokin ei toimi, ole valmis muuttamaan suuntaa. Pidä mielesi avoinna, niin huomaat asioiden toisetkin puolet.   Avaimet onnistumiseen ovat omissa käsissäsi, valinta on sinun mitä niille teet ja mihin lukkoihin sovitat.

”Ei ole katastrofi, jos ottaa yhden askeleen taaksepäin yhden eteenpäin otetun jälkeen. Sehän on cha cha:ta!”

Merkitty:
Julkaistu kohteessa Työssä jaksaminen

Anneli Nordlund

Vastaava työterveyshoitaja

Jotkut meistä saavat perinnöksi kultaa ja kunniaa, mutta joidenkin perintöosa saattaa olla vähemmän hohdokas ja miellyttävä, kuten esim. taipumus nivelrikkoon.

Vaiva on kovin yleinen. Muutamia vuosia sitten Hämeenlinnassakin oli aiheesta yleisöluento Palokunnantalolla. Väkeä kertyi siinä määrin, että hiukan alkoi hirvittää vanhan rakennuksen lujuuslaskelmien tila. Lopulta kansanvaellukseksi yltynyt yleisön loppu jouduttiin käännyttämään pois.

Vaivan runsas esiintyminen on muodostanut myös melkoisen markkinaraon. Kaupanteossa hyödynnetään kaikkia median keinoja, niin että ne satunnaiset perintökullatkin päätyvät kauppamiesten taskuihin ja enimmäkseen muille maille, ehkäpä veroparatiiseihin.

Tärkein asia tämänkin vaivan hoidossa tahtoo jäädä taka-alalle. Ensisijainen lääkehän nivelrikkoon on liike. Tässä sitä olisi innovaation paikkaa ja markkinarakoa kuntoutuskeskuksille – vasta-alkajien ennaltaehkäisyviikonloput ja vaivansa kanssa edenneiden pidemmät retriittijaksot liikunnan lumoissa. Kaikki yhtä omakustanteisesti hankittuna kuten epämääräisten pillereiden purkitkin. Motivointi voi olla kyllä hankalahkoa, kun liikkuessa voi tulla hiki ja lihaksetkin alkuun kipeytyä. Pilleri solahtaa alas paljon kivuttomammin.

Liikkumisen määrä vähenee vuosi vuodelta jo lapsuudesta alkaen. Vapaa aikaa vietetään yhä runsaammin sähköisten aparaattien kanssa seurustellen – kaveritkin ovat siellä. Koulujen liikuntatuntien määrä vähenee, lapset viedään kouluun autolla, työmatkat autoillaan ja töissä istutaan tiiviisti – mitä nyt joku taukoliikuntaohjelma välillä hätyyttelee tai kahvihampaan kolotus kuljettaa pari askelta taukohuoneeseen.

Lopulta ongelma lykkääntyy työterveyshuollon hoitoon. Enää ei sitten puhutakaan mistään primaaripreventiosta, vaan ollaan jo pitkälti tertiaalin puolella, kun tekonivelet alkavat uhkaavasti kolkutella ovella. Osatyökykyisten määrä sen kun vain jatkaa kasvuaan. Miten saataisiin aikaan erätauko jo pelin alkuvaiheisiin ja motivaatiot kohdilleen?

Mikä on sitten nivelrikko? Se on maailman yleisin nivelsairaus, jota esiintyy kaikkialla maailmassa. Nivelrikko yleistyy iän myötä. Sen tärkeimpiä oireita ovat kipu sekä liikkumisen vaikeudet. Nivelrikon mekanismeja ei edelleenkään tarkalleen tunneta. Sen oireita hoidetaan ensisijaisesti liikunnalla ja lääkkeillä. Nivelrikkoa esiintyy eniten polvessa, lonkassa, selkärangassa ja käden nivelissä, mutta se voi kehittyä mihin niveleen tahansa. Nivelrikossa nivelrusto rappeutuu, nivelvälit kaventuvat, nivelet kipeytyvät ja toimintakyky laskee. Nivelen liikkuvuus vähenee niveltä liikuttavan lihaksiston voiman heikentyessä.

Vaivathan ajavat tietysti lääkäriin. Nivelrikon vuoksi Suomessa käydään vuosittain yli 600000 kertaa lääkärillä ja nivelrikosta aiheutuu vuosittain n. miljardin euron kustannukset. Sitten vielä ne pilleripurkit, joista saa Kelakorvausta – tai sitten enimmäkseen ei. Niillä pillereilläkin on sivuvaikutuksensa.

Nivelethän eivät kulu liikkuessa vaan päinvastoin. Kaikenlainen hyötyliikuntakin edistää nivelrikon kanssa pärjäämistä, Hyvä lihaskunto on tärkeää. Liikunta auttaa painonhallinnassa, parantaa mielialaa ja lisää yleistä jaksamista. Kaiken takana on oma aktiivisuus ja sitoutuminen omasta terveydestä huolehtimiseen.

Merkitty: , ,
Julkaistu kohteessa Liikunta, Terveys

Laura Sinkkonen

Työfysioterapeutti, TyöSyke Oy

Pieni lapsi ei pysy paikallaan hetkeäkään. Hän juoksentelee lähes koko ajan ja heittää välillä kuperkeikan mennessään.

Meidän aikuisten tulisi ottaa mallia tuosta pienestä lapsesta liikunnan suhteen. Näin saataisiin arjen askareisiin huomattavasti enemmän liikuntaan ja myös iloa.

Yksi liikuntaan käytetty tunti antaa itsensä takaisin seitsenkertaisena. Liikunta alentaa verenpainetta, kolesterolia ja parantaa sokeriarvoja. Liikunta parantaa aivojen verenkiertoa ja hapensaantia sekä stressinsietokykyä. Liikunnan avulla lihasvoima paranee ja nivelet pysyvät notkeina. Kaikkein tärkeimpänä kuitenkin on, että liikunta saa aikaan valtavaa hyvänolontunnetta, joka kantaa meitä arjessa.

Anna siis musiikin johdattaa askeleitasi ja tanssahtele välillä, kun siltä tuntuu. Nauti liikunnan hyvänolontunteesta ja tempaa pyörälenkille myös perheesi. Houkuta liikuntaryhmään työkaverisi tai haasta yhteiseen liikuntakampanjaan. Osallistu erilaisiin liikuntatapahtumiin eri lajeissa. Kannusta myös muita liikunnan iloon. Harrasta sitä lajia, joka sinulle sopii parhaiten. Kokeile myös rohkeasti uusia lajeja, koskaan ei voi tietää, vaikka se olisi juuri sinun oma lajisi. Toiset haluavat liikkua yksin ja toiset ryhmässä.

Minulle liikunnan iloa ovat aina tuottaneet pallopelit. Olen pelannut lapsesta lähtien eri sarjatasoilla lentopalloa ja pelaan edelleenkin. Pallo vie mennessään ja liikut lähes huomaamattasi pallon perässä.

Nauti siitä, että saat pallon lyötyä sinne, minne haluat, saat tehtyä maalin tai saat hypättyä entistä korkeamman riman yli. Nauti siitä, että uudet askeleet sujuvat paremmin tai että hiihtolenkki menee jo mukavammin. Iloitse siitä, että saat liikkua metsässä ja nauttia luonnosta samalla. Mieti, jos et jostain syystä saisikaan liikkua, kuinka kauheaa se olisi.

Tärkeintä on löytää liikunnan ilo ja tuntea hyvänolon tunne liikunnan jälkeen. Pienikin liikuntamäärä on terveyden kannalta tärkeää ja tuottaa positiivisia vaikutuksia. Liikunta on lääke moneen vaivaan, mutta liikunnan riemua ei voita mikään.

Merkitty: , ,
Julkaistu kohteessa Liikunta, Terveys

Marjo Saunamäki

Työterveyspsykologi, joka opiskelee työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologiksi. Hänellä on työkokemusta sekä ammatinvalinnanohjauksesta, kuntoutuksesta että työterveyshuollosta.

Meitä työterveyspsykologeja työskentelee työterveyshuollossa tänä päivänä paljon enemmän kuin vaikkapa kymmenisen vuotta sitten. Määrä on tässä ajassa yli kaksinkertaistunut. Suunta on oikea, sillä yhä useampia työtehtäviä tehdään ”pääkopalla” ja yhä harvemmat huhkivat lapion varressa. Tämän päivän työelämän kuormitustekijät ovatkin pitkälti henkisiä, liittyvät usein kiireeseen, työmäärään, työn kognitiiviseen kuormittavuuteen sekä tiedon ja sen käsittelyn moniulotteisuuteen.   Työyhteisötaitoihin kiinnitetään paljon huomiota ja työyhteisön ilmapiirin sekä hyvän johtamisen merkitys tunnistetaan yhä selvemmin. Muutoksissa luoviessa työyhteisötaidoilla ja työyhteisön sosiaalisella pääomalla on yhä suurempi merkitys. Kaikessa tässä psykologian alan asiantuntemusta tarvitaan.

Tekisipä mieleni vielä lisätä, että kuormitustekijöiden lisäksi nykyään puhutaan paljon myös työn ilosta, innostumisesta, työn imusta, työn voimavaroista – tässäkin psykologeilla on lusikkansa sopassa. Haluamme tutkia ja vahvistaa näitä positiivisia kehiä ja tukea niitä asioita, joiden avulla ihmiset voivat jaksaa mahdollisimman hyvin. Yksi tärkeä teema on myös työstä palautuminen: miten ja millä ehdoilla sitä voi tapahtua?

Työterveyspsykologi toimii nimikkeensä mukaisesti psykologian alan asiantuntijana. Useat ovat erikoistuneet jo opinnoissaan työ- ja organisaatiopsykologiaan ja lisäksi tehtävään vaaditaan tämän alueen syventävä koulutus. Toimimme osana työterveyshuollon moniammatillista tiimiä yhdessä muiden työterveyden ammattilaisten kanssa. Työmme painopiste on terveyden ja voimavarojen tukemisessa sekä sairauksien ennaltaehkäisyssä, kuten työterveyshuoltolaissa ja –asetuksessa säädetään. Työtämme säätelevät myös työterveyshuollon ja työnantajasi väliset sopimukset ja toimintasuunnitelma. Niissä sovitaan täsmällisemmin, minkälaisia palveluja ja missä laajuudessa työnantajasi haluaa työterveyshuollolta ostaa.

Teemme työtämme sekä yksilövastaanotoilla että työyhteisöissä. Yksilövastaanotoilla käydään supportiivisia keskusteluja liittyen työkykyyn, työssä jaksamiseen, mielenterveyden ongelmiin tai erilaisiin elämänkriiseihin. Aikuisen ihmisen elämässä voi tapahtua monenlaisia vaikeitakin asioita, jotka eivät suoranaisesti liity työhön, mutta vaikuttavat kuitenkin merkittävästi työkykyyn ja työssä jaksamiseen. Tällöin niitäkin on hyvä käydä ulkopuolisen kanssa läpi – aina keskustelut kuitenkin nivotaan myös työhön. Lisäksi teemme työkyvyn arviointeja, joihin liittyy usein haastattelujen lisäksi myös psykologinen tutkimus.

Työyhteisöissä psykologi voi käydä pitämässä luentoja tai keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista, työyhteisöä puhuttavista aiheista. Tarpeen mukaan tehdään suunnattuja työpaikkaselvityksiä, jos työn psykososiaalisista kuormitustekijöistä ja voimavaroista tarvitaan tarkempaa tietoa. Selvitysten raportissa esitämme suosituksia, mitä kannattaisi tehdä, jotta työssä jaksettaisiin piirun verran paremmin tai saataisiin työntekijöiden voimavarat paremmin käyttöön.

Psykologi ei lähde työpaikoille diagnosoimaan eikä tuomitsemaan ketään, eikä psykologin ilmaantuminen tarkoita, että työyhteisösi on ”tullut hulluksi”. Meidän työskentelyotteemme on mahdollisimman pitkälle ennaltaehkäisevä sekä työkykyä ja olemassa olevia voimavaroja tukeva. Toivottavasti se on myös sopivan ”arkikielinen ja maanläheinen” – jotta jokaisella työntekijällä tai esimiehellä kynnys ottaa tarvitessaan yhteyttä pysyisi riittävän matalana.

Merkitty: ,
Julkaistu kohteessa TyöSyke

Marjo Saunamäki

Työterveyspsykologi, joka opiskelee työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologiksi. Hänellä on työkokemusta sekä ammatinvalinnanohjauksesta, kuntoutuksesta että työterveyshuollosta.

Tiedetään, että esimiestyöllä on ratkaiseva merkitys sen kannalta, kuinka työntekijät jaksavat työssään. Tutkimustenkin mukaan hyvällä henkilöstöjohtamisella on merkittävä vaikutus henkilöstön sairauspoissaolojen määrään.

Kun työssäni kuuntelen ihmisten toiveita esimiehilleen, niissä toistuvat usein samat teemat: oikeudenmukaisuudesta ja tasapuolisuudesta huolehtiminen, kohtaaminen, kuuntelu. Työntekijät odottavat harvoin, että esimies korjaa kaikki asiat, osaa ja muistaa kaiken, hoitaa joka ikisen yksityiskohdan työssään. Sen sijaan tunne ja kokemus siitä, että vaikeassa tilanteessa voit mennä esimiehen kanssa keskustelemaan, tulet kuulluksi ja ymmärretyksi – se kantaa ja auttaa jaksamaan vaikeiden tilanteiden yli, ja sitä arvostetaan.

Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus ovat muuten vaikeita asioita siinä mielessä, että mitä niillä todella tarkoitetaan? Oletko varma, että alaisesi ymmärtää ne samalla tavalla kuin Sinä? Entä toinen alaisesi, ymmärtääkö hänkin ne samalla tavalla? Aika ajoin on hyödyllistä puhua odotuksista ja kysyä, mitä niillä todella tarkoitetaan. Muuten tulee toimineeksi omien tulkintojen perusteella ja se tie saattaa viedä vääräänkin suuntaan.

Esimies on myös roolimalli koko työyhteisölle ja merkittävä vaikuttaja työyhteisön kulttuurin kannalta. Avoin, reilu ja oikeudenmukainen suhtautuminen näkyy varmasti myös työyhteisössä, sen jäsenten keskinäisissä väleissä. Toisaalta, hyvässä työilmapiirissä jossa työyhteisötaitoja käytetään neuvokkaasti, on esimiehenkin helpompi olla avoin, reilu ja oikeudenmukainen.

Nykyaikaisten johtamiskäsitysten mukaan johtaminen ei lankea vain esimiehen vastuulle, vaan työntekijällä on itselläänkin vastuu ja velvollisuus huolehtia siitä, että tämä onnistuu. ”Mitä voit itse tehdä tullaksesi johdetuksi hyvin?” on mielestäni loistava kysymys! Jos olet esimies, saat vaatia ja olettaa, että myös alaisesi huolehtii velvollisuuksistaan ja teidän välisen suhteen onnistumisesta. Jos hänellä vaikkapa on ongelmia työssään tai jaksamisessaan, on asiallista, että hän kertoo niistä Sinulle riittävän ajoissa. Sinun tehtäväsi on kuitenkin antaa hänelle tilaisuus siihen; mahdollistaa se, että hän voi alaistaitojaan käyttää. Ole läsnä, kuuntele, laita omat asiasi hetkeksi sivuun – siinäpä haastetta kenelle tahansa työmääränsä kanssa painiskelevalle esimiehelle! Uskallan kuitenkin väittää, että siitä on hyötyä.

Esimiehenä oleminen voi olla kiinnostavaa, antoisaa ja palkitsevaa, mutta yleensä se ei ole kevyttä. Huolimatta kaikista odotuksista esimies ei kuitenkaan ole tarunhohtoinen sankari, vaan ihan tavallinen ihminen itsekin. Työhön kuuluu jossain määrin toimia ”säiliönä” alaisten tunteille ja kokemuksille ja parhaansa mukaan jalostaa tai viedä näitä asioita eteenpäin. Ensiarvoisen tärkeää olisi se, että esimies pystyy hoitamaan myös itseään: purkamaan työhön liittyviä tunteita, palautumaan työstä, elämään ja arvostamaan myös vapaa-aikaansa.  Ei voi fiksata muiden asioita, jollei ole itse kohtuullisen hyvässä kunnossa. Ei jaksa kuunnella eikä kohdata toisia, jollei ole itse tullut riittävästi kohdatuksi. Itse ajattelen, että jokaisella esimiehellä tulisi olla työnohjaaja tai muu vastaava tuki, jonka kanssa voi työhön liittyviä ongelmia ja tunteita pureskella.

Esimiehen roolit ovat moninaiset ja työn alla olevia töitä lukemattomia. Kannustan silti inhimillisyyteen, toinen toistenne kohtaamiseen, olemaan ihminen ihmiselle. Ehkä kuitenkin juuri se on kaikkein tärkeintä.

Merkitty: ,
Julkaistu kohteessa Terveys, Työssä jaksaminen, TyöSyke, Työterveys

TyöSyke

Työterveyspalvelut, työhyvinvointi ja ennaltaehkäisy

Mikä estää siirtämästä vastaanottoa ulos, kauniissa luonnonhelmassa kävellen ja miksipä ei välillä puistonpenkille istahtaen ihailemaan ympäröivää luontoa.

Kun tuntee ihmisen riittävän hyvin pitkän hoitosuhteen ansiosta, niin vuorovaikutus on mutkatonta ja toimii muutenkin kuin valkoisen takin sisältä ja perinteisessä steriilissä työhuoneessa istuen. Oikeastaan työterveys ei edes tarvitse suojakilpeä=valkoista työtakkia. Ennaltaehkäisevä työ keskittyy vähemmässä määrin toimenpiteisiin. Työterveyden toimenpiteet ovat työkykyä tukevia ja ennaltaehkäiseviä.

Maailma muuttuu – muutammeko me toimintatapojamme? Onko meillä rohkeutta ja avoimuutta? Työpäivän voi avata vaikkapa kävelyvastaanotolla ja nauttia siinä samalla kupposen kahvia termospullosta. Vuoropuhelu alkaa luontevasti, punainen lanka ei katoa, lisäarvona saa luonnon ison kirjan, jota voi katsella, kuunnella, tuntea eri vuodenaikojen tuulet ja tuoksut.

Ruohokentän keskellä yksinäinen, valkoinen sieni herättää sympatiaa. Sieni tuo mieleen valkoisen kärpässienen mutta lienee todennäköisesti lyhyen elämänkaaren omaava hyvä ruokasieni, suomunestesieni tai saattapa se olla hattivattikin.

Kävelyvastaanoton pituudeksi riittää työterveyden normaali vastaanottoaika mutta vastaanotosta tulee monipuolisempi, ympäröivä luonto on täynnä kauniita kuvia. Kävelijät erkanevat omille työpaikoilleen yhtä kokemusta rikkaampina.

Suosittelen kokeilemaan – luovuuden valtaan heittäytyminen lisää terveyttä.
Merkitty: ,
Julkaistu kohteessa Työterveys

Seija Ojanen

Työterveyshuollon erikoislääkäri, johtava työterveyslääkäri, jonka motto on: Ihminen on terve, kun hän tekee työtä ja rakastaa.

Työnantajalle on vapaaehtoista järjestää yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Sairaanhoidosta on tullut liian monelle ainoa näkemys työterveydestä. Sairauksien syntymisen ehkäiseminen on yhteistyötä työntekijän kanssa kuten myös työnantajan kanssa. Sairauksien hyvässä hoidossa työntekijän oma aktiivisuus hoidon toteutuksessa on avainasemassa.

Työlähtöisyys sairausvastaanotolla on työterveyden toimintatapa. Mikä on työnkuva, miten työntekijä osaa työnsä, onko ongelmia omassa jaksamisessa, terveydessä tai työyhteisössä, onko oire/vaiva työstä johtuvaa ja miten se vaikuttaa työssä.

Työ kulkee aina keskiössä. Kun työympäristö on terve ja turvallinen, työyhteisö toimiva, lähiesimiestyö laadukasta, työ sopii terveydelle, vastaa osaamista, työn merkitys on sisäistetty ja kun kaikkea edellä mainittua vielä tukevat hyvät elämäntavat ,niin työhyvinvointi kukoistaa.Hyvät elämäntavat = riittävä uni, monipuolinen ja kohtuullinen ravinto, säännöllinen liikunta,tupakoimattomuus, vähäinen alkoholin käyttö.

Työpaikan ja työterveyden yhteistyönä tekemä työpaikkaselvitys on pohjana koko työterveystoiminnan sisällön suunnittelulle. Työpaikkaselvitys on työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja -haittojen tunnistamista ja arviointia. Työterveys tekee selvityksen pohjalta ehdotuksia työympäristön ja työyhteisön kehittämiseksi, havaittujen terveysriskien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Työterveystoiminnalla on tavoitteet, toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä mittarit onnistumisen arvioimiseen.

Työterveyden työntekijöiden jalkautuminen työpaikoille valaisee työpaikan tilannetta paljon enemmän kuin pelkkä vastaanottokäynti tai työterveysneuvottelu. Jalkautuminen on myös kustannustehokasta ja vaikuttavaa, koska ihmiset työnsä ääressä kertovat monella tavalla enemmän kuin tuhat sanaa.

Ammattihenkilöiden ( hoitaja ja lääkäri ) ja asiantuntijoiden ( kuten fysioterapeutti ja psykologi ) havainnointi ja haastattelu antavat kehitettäviä suosituksia työpaikan tarpeisiin. On jo hyväksyttyä, että työfysioterapeutti voi näkyä työpaikoilla, ehkä työterveyshoitajakin mutta työterveyslääkärin jalkautumiselle on myös todellinen tarve. Jos työterveys on ”poterosta” = vastaanottohuoneesta tapahtuvaa toimintaa, niin onko se enää työterveyttä ?Säännöllisesti vastaanotoilla tulee esille asioita, jotka työterveyden tulisi itse nähdä, havainnoida ja arvioida myös kuunnellen työntekijöitä ja lähiesimiehiä. Tarpeelliseksi arvioitu jalkautuminen tulisi olla mahdollista, sen tulisi olla luonteva toimintatapa. ”Mitä teille kuuluu”? – lisää parhaimmillaan luottamusta, yhteistyötä ja auttaa avaamaan näkymättömiä lukkoja.

Työyhteisön merkitystä työhyvinvoinnille ei voi aliarvioida. Parhaimmillaan työpaikalla on työkaluja itse ratkaista esiin tulevat ongelmat. Valitettavasti työyhteisön ongelmilla on taipumus kasaantua niin, että ne alkavat näkyä sairauslomina, jopa irtisanoutumisina. Työterveyden osallistuminen työyhteisöjen kehittämiseen on kirjattu työterveyshuoltolakiin. Työterveydellä on monipuolinen tuntemus työpaikasta ja täten kykenevyys työskennellä konsultatiivisesti työhyvinvoinnin haasteissa ja sairauspoissaolojen syissä tarjoten kehittämisehdotuksia. Vain koko työyhteisöä koskeva työtapa on tuloksellista ja kustannustehokasta.

Terveystarkastuksissa keskitytään työhön liittyvien riskien ja työkykyä uhkaavien tekijöiden tunnistamiseen, poistamiseen ja seurantaan. Terveystarkastuksista saada tietoa, jonka perusteella ehkäisevät ja terveyttä edistävät toimenpiteet voidaan oikein suunnata. Lakisääteiset terveystarkastukset tehdään erityisen sairastumisvaaran vuoksi ja töissä, jotka asettavat erityisvaatimuksia terveydelle. Tulevaisuudessa sähköisten terveyskyselyiden pohjalta voidaan löytää ne työntekijät / työyhteisöt, jotka tarvitsevat työntekijän terveystarkastuksen tai terveysneuvonnan tai työyhteisön terveystarkastuksen ja terveysneuvontaa.

Kun työterveystoiminta perustuu aktiiviselle vuorovaikutukselle, on tuloksena työterveyshyöty = työkykyinen työntekijä, terveellinen ja turvallinen työympäristö sekä toimiva työyhteisö.

Merkitty: ,
Julkaistu kohteessa TyöSyke, Työterveys

Seija Ojanen

Työterveyshuollon erikoislääkäri, johtava työterveyslääkäri, jonka motto on: Ihminen on terve, kun hän tekee työtä ja rakastaa.

Työntekijän vastuulla on omasta hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen.Elämän- ja työtapojen tulee tukea terveyttä ja työkuntoa. Jokaisen ihmisen on hyvä oppia tuntemaan oma terveytensä, sen vahvuudet ja heikkoudet, niin psyykkisesti, fyysisesti kuin sosiaalisestikin. Kun on riittävästi kartalla omasta itsestään, havaitsee vointinsa muutoksen herkemmin, pysähtyy ja pyrkii toimimaan kulloisenkin tilanteen vaatimalla tavalla. Ehkä myös kuuntelee herkemmin korvin lähi-ihmisten havaintoja kuten myös hoitaa mahdollisimman hyvin sairautensa/sairastumisensa.

Työhyvinvointiin liittyviä riskejä voi olla sekä työssä, työpaikalla, omassa terveydessä, elämäntavoissa. Riskit on hyvä nimetä, esim. yötyö, melu, diabetes, vähäinen liikunta. Mitä minä itse voin tehdä vähentääkseni tai poistaakseni riskin? Kysymykseen on hyvä vastata. On myös hyvä katsoa vaikkapa 5 vuoden päähän ja arvioida asioita, jotka uhkaavat työkykyä joko jo nyt olemassa olevien riskien muodossa tai todennäköisesti tietyistä asioista tulee riski, jos ei tee mitään niiden minimoimiseksi.

Työterveyssuunnitelma kirjataan sitä varten suunniteltuun korttiin, jossa ovat myös perussairaudet, allergiat, säännöllinen lääkitys, rokotukset, verenpaine, tärkeimpien laboratoriokokeiden tulokset. Ainakin 1 työkuntoa ylläpitävä asia tulee olla kirjattuna – sellainen, josta on erityistä tukea työhyvinvoinnille tai jonka suhteen  tulisi sitoutua muutokseen.

Työterveyssuunnitelma on terveyspassi, jota on helppo kuljettaa mukana, se mahtuu taskuun tai lompakkoon. Vähintään vuosittain terveyssuunnitelma tarkistetaan, todetaan onnistumiset ja tsempataan vielä vähän punnertamaan oman työhyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Merkitty:
Julkaistu kohteessa TyöSyke, Työterveys

Seija Ojanen

Työterveyshuollon erikoislääkäri, johtava työterveyslääkäri, jonka motto on: Ihminen on terve, kun hän tekee työtä ja rakastaa.

Kaikki työt ovat merkityksellisiä. Työelämän kokonaisuus koostuu pienistä palasista ja puuttuva tai huonosti toimiva palanen vaikuttaa koko ketjuun. Korjaavia toimenpiteitä tehdään päivittäin. Löydämmekö oman työmme merkityksellisyyden? Arvostammeko itse omaa työtämme?

Työstä terveyttä oppikirjastani: ”Työllä on monia myönteisiä merkityksiä. Työ rytmittää elämää, antaa sille merkityksellistä sisältöä, vahvistaa itsetuntoa, on toimeentulon edellytys, edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja luo kehittymismahdollisuuksia.”

Edellämainitut tekijät ovat kantavia siipiä jokaisen työpäivänä. Työpäivä on oikeaa elämää. Työpäivän jälkeen oikea elämä jatkuu. Vapaa-aika voi olla yhtä haastavaa kuin työpäiväkin, esim. vanhemmuus on täyttä työtä, hyvin positiivisessa mielessä, antavaa ja ottavaa.

Ammatillinen kasvu ja ihmisenä kasvaminen ovat haasteita, jotka vievät mukanaan. Meistä jokainen on täynnä mahdollisuuksia, kasvuaan odottavia ituja. Ei unohdeta innostusta ja kiinnostusta työpäivän aikana ja sen jälkeen.

Ammatin vaihtaminen työuran aikana tai ainakin työpaikan vaihtaminen kuuluvat työelämän muutoskehitykseen. Työelämänkaari voi alkaa jo hyvin nuorena tai melko myöhäänkin. Toiveet ja tavoitteet muuttuvat työelämän matkan varrella ja vanhasta uuteen siirtyminen vahvistaa osaamista kuten myös uskoa omaan itseen. Sisäinen työhön sitoutuminen on yksi edellytys voida hyvin työssä ja työyhteisössä, ”tämä on minun juttu”.

Esimiehen ja työtovereiden asennoituminen seniori työtoveriin vaikuttaa vahvasti työniloon ja työn vetovoimaan. Elämänkokemus ja työkokemus ovat arvokasta  hiljaistakin tietoa ja taitoa, jota työpaikalla tarvitaan. Nuorempien työtovereiden kuunteleminen, heidän näkökulmiensa havahduttava viisaus ja raikkaus kuten myös heille tilan luominen ja antaminen saavat seniorinkin pysymään nuoruuden tilassa. Sillä eihän meistä mihinkään katoa se nuori tyttö tai poika, kunhan olemme sen oivaltaneet itsessämme säilyttää.

Puhjetaan kukkaan jokaisena elämän aamuna.

Merkitty: ,
Julkaistu kohteessa Työssä jaksaminen

Seija Ojanen

Työterveyshuollon erikoislääkäri, johtava työterveyslääkäri, jonka motto on: Ihminen on terve, kun hän tekee työtä ja rakastaa.

Sain elää kaksikymmentä vuotta Misun kanssa, mustavalkoisen tyttö maalaiskissan, joka nukkui mitä viehkoimmissa asennoissa. Kissat nukkuvat yli puolet elämästään ja vielä en ole kuullut puhuttavan unettomuudesta kärsivästä kissasta. Ihana Misu-kissa! Jospa ihmisetkin osaisivat levollisesti nukahtaa missä ja milloin vaan, kun väsyttää.

Unen lahjat ovat kultaakin kalliimpia. Voimme elää yhden päivän verran. Hyvä ystäväni on usein minulle sanonut ”eilinen meni, huomista ei ole luvattu, elä siis täysillä tämä päivä”. Maailma ei tule sen valmiimmaksi, vaikka me yöt toisensa jälkeen sitä rakentaisimme, levottomasti nukkuen.

Uskoisin, että monet meistä tunnistavat iltaisin väsymyksen, ainakin hetken verran. Se hetkinen on ikäänkuin valomerkki; nyt on aika mennä nukkumaan. On itselle hyvin ystävällistä noudattaa valomerkin viestiä, sillä jos sen jättää huomioimatta, niin melkoisella varmuudella unta saa houkutella moninaisilla keinoilla.

Unessa aivot puhdistautuvat, eivät ne kaipaa yötyötä. Pitkän elämän aikana on todeksi osoittautunut toteamus isojen päätösten siirtämisestä yön yli ja joskus myös pienempienkin valintojen. Hyvin nukutun yön jälkeen asioiden mittasuhteet ovat realisoituneet ja pieni naurun ryöpsähdyskin voi ilahduttaa aamulla, kun vuorelta näyttänyt ongelma ei oikeastaan ollenkaan ole ongelma.

”Kylläpä sinä näytät virkeältä” – niinhän me toivoisimme. Ei haukotuta, vireystila ei laske, virtaa riittää vielä työpäivänkin jälkeen – tuntuu niin hyvältä. Rypyt tasoittuvat, silmäpussit sulavat ja ikävuosista putoaa monta pykälää. Mikä armoitettu uni! Kun menet ajoissa nukkumaan, kiitä päivästä ja ole tyytyväinen itseesi ja elämääsi.

Hyvä mieli on paras unilääke. Haaveile, unelmoi, toivo – kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä – anna siivet unelmille, joita me jokainen tarvitsemme.

Julkaistu kohteessa Terveys, Työssä jaksaminen

Susanna Kallio

TyöSyke Oy:n palvelukoordinaattori ja työterveyshoitaja

Olet varmasti joskus pohtinut yrittäjänä, että miksi ihmeessä laki säätää tällaisen lakisääteisen työterveyshuollon olemassaolosta? Miksi tämä työterveyshuoltokin lisätään yrittäjän niskaan? Rahaa menee, mutta mitään ei saa tilalle. Eikö? Eikö tämä ole se perinteisin väittämä?

Jos ajatuksesi ovat nämä, niin nyt pitää kyllä tarkkaan miettiä tilannetta. Onko työterveyshuollon yhteydenpito ollut yhtä jaksoista ja vuosittaista sekä oletteko suunnitelleet yhdessä toimintaa kumppaneina? Työterveyshuollon vaikuttavuus piilee kumppanuudessa ja tavoitteiden asettamisessa, joita kohti yhdessä kuljetaan eri keinoin.

Enää työntekijää ei terveystarkasteta sen vuoksi, että hänellä on viiden vuoden välein ikäkausitarkastuksen aika. Nykyisen suunnan mukaisesti työntekijä tarkastetaan silloin, jos hänellä on jokin ongelma työkykyyn liittyen.  Jätettäköön nyt työhönsijoitus- , alku- sekä lakisääteinen terveystarkastus käsittelemättä sekä työpaikkaa koskevat toimenpiteet.

Jos yrittäjänä huomaat, että työntekijällä on jokin ongelma tai sairaus, joka selkeästi heikentää hänen työkykyään tai työsuoritustaan, nosta kissa pöydälle työntekijän kanssa kahden välisessä keskustelussa. Suoraan työterveyshuoltoon lähettäminen ei ole kenenkään etu, ei yrittäjän rahapussin, ei työntekijän eikä työterveyshuollon. Mieluiten tässä vaiheessa olisi hyvä, jos yrittäjä lähettäisi keskustelun yhteenvedon työterveyshuoltoon ja ilmoittaisi haluaako mahdollisesti työkyvynarvioinnin vai riittääkö muu seuranta työterveyshuollossa. Usein nämä tilanteet johtavat yhteiseen neuvotteluun ja työntekijän tukemiseen työssä joko osa-aikaisena tai kokoaikaisena eläkevakuutuksen tai KELA:n turvin.

Tiesitkö muuten, että työntekijä voi palata sairauslomaltaan jo aiemmin töihin, kuin lääkäri on aiemmin arvioinut. Eli jos työntekijä vaikuttaa terveeltä ja hän on itsekin halukas palaamaan töihin, työntekijä voidaan lähettää työntekijän työterveyshuoltoon arvioitavaksi, onko jo turvallista toipumisen kannalta palata työhön. Myös mikäli työntekijällä on ollut esimerkiksi jokin leikkaus, on hyvä ohjata häntä ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon, koska tällöin onnistunut työhön paluu voidaan suunnitella yhdessä työnkuva huomioiden.

Jos edelleen mietit, milloin voit lähettää työntekijän lakisääteisen sopimuksen työterveyshuoltoon, niin käydäänpä vielä pieni ajatusleikki. Kuka seuraavissa tilanteissa auttaa työntekijää parhaiten?

  1. työntekijällä on toistuvia poissaoloja maanantaisin jo viidettä kertaa parin kuukauden aikana.
  2. työntekijä on flunssassa, eikä ole kykenevä töihin.
  3. työntekijän selän tilanne on pahentunut niin huonoksi, että hän odottaa leikkausta.

Itse vastaisin näin: 1. työnantaja, 2. aika ja lepo tai terveyskeskus, 3. työterveyshuolto. Oletko samaa mieltä?

Merkitty:
Julkaistu kohteessa Työterveys

TyöSyke

Työterveyspalvelut, työhyvinvointi ja ennaltaehkäisy

Kesällä osa ryhmäliikuntatunneista tyhjenee, kuntosaleilla on jälleen tilaa ja moni harrasteryhmä jää tauolle kesäksi. Kesällä nautitaan mökkeilystä, lomasta ja Suomen kesästä, mikä on ymmärrettävää ja toki ansaittuakin. Syksy ja kevät painetaan pitkiä päiviä. Työ ja arki aiheuttavat kiirettä sekä stressi ja väsymys uuvuttavat pimeyden keskellä. Oma liikuntaharrastus on monella ensimmäinen, joka jätetään pois tai unohdetaan. Lapset viedään omiin harrastuksiin ja haetaan sieltä, mutta oma liikkuminen ja terveydestä huolehtiminen jää tai hiipuu usein vähäiseksi. Riittäkö pelkkä kesäloma lataamaan akut pitkän työrupeaman jälkeen?

Olen sitä mieltä, että jos keskittäisi JOKA viikko hieman enemmän aikaa itseensä ja omaan hyvään oloon ja terveyteen, ajankäyttö takuulla helpottuisi: olet virkeämpi, jaksat niin fyysisesti kuin henkisesti kohdata arjen haasteet aiempaa paremmin, nukut paremmin ja hyvä olosi tarttuu myös muihin. Tässä ylikiireellisessä maailmassa on monesti hyvä pysähtyä miettimään, mitkä ovat oikeasti tärkeitä asioita tulevaisuuden kannalta. Se, että jaksat vanhempanakin leikkiä mahdollisten omien lastenlastensikanssa? Jaksat käydä töissä kokematta uupumusta tai jatkuvaa selkä tai niskahartia särkyä esimerkiksi? Se, että iäkkäänä voit vaihtaa omat vaatteet päällesi ilman lisäapua ja nousta portaat itse ylös?

Matkalla kohti liikunnallisempaa elämää on hyvä pohtia omia intressejä liikunnan suhteen: Mitä haluaisit harrastaa? Mikä sinua liikuttaa? Mistä sinulle tulee hyvä olo? Onko jokin harraste hiipunut, koska ryhmä tai tunnin teema ei ehkä ollut sinulle mieluinen? Voisiko jotain liikuntaa yhdistää perheen tai puolison kanssa harrastettavaksi ja näin saada lisäaikaa myös toisillenne? Voisitko kokeilla jotakin toista tai uutta harrastusta? Oletko miettinyt jotakin lajia tai harrastusta, mutta et ole uskaltanut kokeilla sitä? Kuka sinua estää uskaltamasta/aloittamasta uutta harrastusta?

Liikunnan tuomia riemuja, elämyksiä ja lajeja on niin monta kuin on liikkujaakin. Siksi kannattaa kokeilla uutta ja erilaista ja laajentaa omaa näkökenttäänsä. Matkan varrella löytää varmasti jotakin uutta itsestään ja jos ei löydä uutta itselle mieluista lajia, niin ainakin kokemukset rikastuvat.

Itse tanssin lähettiläänä kannustan ihmisiä ylittämään rajojaan ja tulemaan esimerkiksi tanssitunnille. Liian moni pelkää ja ajattelee, että pitäisi osata tanssia, JOTTA voi tulla tanssitunnille! Tämä ei pidä ollenkaan paikkaansa. Tanssitunnillahan me opimme! On hyvä myös muistaa, että tanssi on ilmaisun muoto ja liike sekä ele kertovat monesti enemmän kuin pelkät sanat. Tanssia voi niin yksin, ryhmässä kuin kumppanin kanssa. Voi iloita, tuntea ja nauraa yhdessä! Ennen kaikkea elää ja kokea liikkeen kautta.

Kirjoittaja

Pauliina Turpela
Liikunnan ammattilainen ja Personal Trainer

Merkitty: ,
Julkaistu kohteessa Liikunta

Seija Ojanen

Työterveyshuollon erikoislääkäri, johtava työterveyslääkäri, jonka motto on: Ihminen on terve, kun hän tekee työtä ja rakastaa.

Uudenvuoden lupaukset ja tipaton tammikuu – huhtikuu jo kertoo, miten on onnistuttu vai onko omankylän pojan tavoin todettava ”kun on alkuun päästy, niin antaa mennä vaan”.

Alkoholiriippuvuus on jatkumo: mitä useammin alkoholia käyttää, sitä herkemmin aivot vaativat sen tuomaa mielihyvää.

Ihminen ei tarvitse alkoholia, se ei kuulu monipuoliseen ruokavalioon. Jo kovin varhain alkoholi tulee tutuksi ja sen koukuttava ote kiristyy vuosien myötä.Ihminen ei itse huomaa / tiedosta , että ilo- / lohtujuomisesta on tullut yksi välttämätön osa elämää.Myös ympäristön suvaitsevaisuus, niin perheissä kuin työpaikoillakin, on hämmästyttävää. Ei liene väärä tulkinta, että me varomme ottamasta esille läheisemme tai työtoverimme alkoholin liikakäyttöä.

Työpaikoilla tulee olla päihdeohjelma, jonka jokainen työntekijä tuntee ja jota käsitellään vähintään kerran vuodessa. Päihdeohjelma on myös osa työhön perehdyttämistä. Työpaikoilla tulisi olla rohkeutta yhdessä miettiä työpaikan suhtautumista päihteisiin. Havahtumiseen alkoholin haitallisesta käytöstä kuluu keskimäärin 7 vuotta ja silloin liian monen kohdalla se on  myöhäistä.

Päihdeohjelma on osa työpaikan työkykyä ylläpitävää toimintaa. Alkoholin käyttöön liittyvät haitat heikentävät työterveyttä, työkykyä, työturvallisuutta ja työn tuottavuutta. Päihteitä ovat alkoholi ja huumeet sekä päihtymistarkoitukseen käytettävät lääkkeet.

Ehkäisevä päihdetyö on osa johtamista ja työyhteisön kehittämistä.Keskeinen keino päihdehaittojen vähentämiseksi on esimiehen oikea-aikainen puuttuminen. Se on välittämistä. Työterveyslaitoksen AHA-lyhytkysely on tarkoitettu työpaikoilla alkoholiasioiden kartoittamiseen ja alkoholihaittojen ehkäisevän toiminnan kehittämiseen. Työterveyden terveystarkastuksissa ja sairasvastaanotoilla on luontevaa kysyä alkoholin käytöstä. Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää alkoholihaittoja ennen alkoholiriippuvuuden kehittymistä.

Jokaisen alkoholia säännöllisesti käyttävän on hyvä pysähtyä miettimään juomatapaansa ja mm verkosta löytyy päihdelinkki.fi

  • juomatapatesti
  • alkoholiriippuvuustesti
  • alkoholin käytön riskit – Audit.
Julkaistu kohteessa Terveys

Susanna Kallio

TyöSyke Oy:n palvelukoordinaattori ja työterveyshoitaja

Työtä voi ajatella monella tapaa, sitä voidaan pitää vain rahan lähteenä tai sitten siitä voidaan ajatella, että työssä voi toteuttaa itseään. Aloitetaanpa mielikuvitus harjoitus. Piirretään mielessä suora jana, toisessa päässä on rahan tekeminen ja toisessa päässä on itsensä toteuttaminen. Näin. Nyt asetutaan janalla siihen kohtaan, miten oman työnsä näkee. Itse taidan seistä melko lähellä sitä itsensä toteuttamista. Toki raha on myös yksi houkutin pyrkiä tekemään aina parempaa jälkeä. Jos onnistuu nykyisessä työtehtävässään, voi  ajatella, että ehkä pystyy myös seuraaviin haasteisiin vielä vastuullisemmissa ja eri tavalla palkatuissa tehtävissä.

Kun toteuttaa itseään työssään, voisin melkein väittää, että silloin työssä on myös imua. Voi olla, että kummassakin päässä seisova työntekijä on yhtä tuottava ja viihtyy yhtä hyvin työssään. Pelkästään rahan vuoksi töissä käyvän työmotivaatio nousee mahdollisesti palkkapäivän lähestyessä. Raha motivoijana ei kenties kuitenkaan aja meitä suorituksiin, jolla tehdään uusia oivalluksia ja saavutetaan jotain ennen kokematonta.  Raha motivoijana pitää meidät siinä kaavassa, johon meidät on palkattu, yhtään en tee ylimääräistä, koska ei ole pakko.

Jos mielikuvitusleikin janalle lisätään yläpuolelle tuottavuus, työhyvinvointi ja stressi. Tuottavuus hyvässä tapauksessa menee tasaisesti toiseen päähän hieman nousten, mutta kun siirrytään henkilön työhyvinvointiin ja stressiin, tulokset eivät ehkä ole yhtä hyviä.

Stressi tulee itselläni esiin silloin, kun tuntuu että ehkä ne epämieluisimmat tehtävät ovat edessä ja tietää työn määrän tehtävän suhteen. Tuolloin en löydä sitä työn imua ja valun mielikuvitusjanalla lähemmäs keskikohtaa, teen tehtävän, koska se kuuluu tehtäviini. Mutta entä jos löytäisin tehtävään uuden näkökulman, kuinka voisin kehittää itseäni ja löytää uusia näkökulmia annettavaan raporttiin. Kiinnostuin heti. Työn uudelleen ajattelu usein auttaa siirtymään takaisin itsensä toteuttamisen ajattelumalliin. Ajatus virtaa ja innostus nousee.

Hip-hei, kokeilkaapa tätä ensi kerralla!

 

Julkaistu kohteessa Työssä jaksaminen

Laura Sinkkonen

Työfysioterapeutti, TyöSyke Oy

Olin Työterveyslaitoksen ja Ukk-instituutin järjestämässä koulutuksessa 12.3.2014, jossa käytiin läpi mm. tutkimustietoa istumisen terveysvaikutuksista. Aihe on erittäin lähellä sydäntäni, koska työssäni työfysioterapeuttina näen runsaasti asiakkaita, joille on tullut tuki- ja liikuntaelinvaivoja työasentoihin liittyen.

Pitkäaikainen istuminen on yhtä suuri riskitekijä, kuin tupakka ja alkoholi. Pitkäaikainen istuminen hidastaa aiheenvaihduntaa, lisää riskiä ylipainoon, sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen ja ennen aikaiseen kuolemaan. Istumisen määrä on itsenäisenä tekijänä yhteydessä kuolleisuuteen riippumatta vapaa-ajan liikunnan määrästä. Niillä, jotka istuvat vapaa-aikana yli kuusi tuntia on suurempi kuoleman riski kuin alle kolme tuntia istuvilla.

Istuminen kuormittaa selän rakenteita ja hidastaa niiden aineenvaihduntaa. Istuminen rappeuttaa nivelrustoja, haurastuttaa luustoa, pienentää lihasmassaa ja heikentää jänteiden lujuutta.

Istumisella/liikkumattomuudella on myös vaikutuksia aivojen toimintaan, vireystilaan ja työssä jaksamiseen. Työn tehokkuus on parempi kun, työskennellään vuoroin istuen ja seisten.

Miten istumisaikaa voidaan vähentää?

  • Hanki sähköisesti säädettävä työpiste – työskentele vuoroin seisten ja istuen
  • Pidä työssä lyhyitä esim. 2 min kävelytaukoja 20 min välein kolme kertaa tunnissa.
  • Kokouksissa voi myös seistä ja kävellä
  • Seiso ja kävele, kun puhut puhelimessa, ajattelet tai luet.
  • Seiso kahvi- ja ruokatauoilla.
  • Tee lounastauolla pieni kävelylenkki.
  • Käytä portaita hissin sijaan.
  • Kävele ja pyöräile työmatka.
  • Seiso ja kävele myös junassa tai nouse välillä autosta kävelemään.
  • Seiso ja jumppaa tv:n ääressä – istu esim. ison pallon päällä

Kannustetaan toisiamme hyviin työasentoihin ja liikkuvaan työhön sekä liikuntaan yleensä.

Julkaistu kohteessa Työterveys

Marjo Haapajärvi

Työterveyshoitaja/ETK

Sydäninfarktin vaaratekijät ovat hyvin tiedossa ihmisillä ja osaan voi vaikuttaa elämäntavoilla, mutta sellaisia vaaratekijöitä joihin ei voi vaikuttaa, ovat korkea ikä, miessukupuoli ja sukurasite.

Suurin osa meistä ei haluaisi infarktia omalle kohdalleen, mutta toiset tuntuvat hinkuvan sitä jo hyvinkin nuorena elintavoillaan.

Joten jos nyt välttämättä haluat sydäninfarktin, tässä muutama vinkki sen saamiseksi:

1. Syö joka aamu tosimiehen/-naisen aamupala

  • Porsaan ulkofilee 360g hyvin suolattuna
  • A-luokan nakit 15kpl
  • Amerikan pekoni 1pkt

2. Aloita tupakointi

Pyri polttamaan päivittäin ja säännöllisesti, se on tärkeää jos haluat oppia taidon. Kannattaa vetää kunnolla henkeen, vaikka vähän pahaa tekisikin aluksi.

3. Juo alkoholia

Aluksi kannattaa juoda kaljaa ja sitten siirtyä raakaan viinaan. Jos haluat polttaa niin kannattaa myös opetella ryyppäämään ammattimaisesti. Sillä tavalla saat lisättyä siihen uskottavuutta.

4. Stressaa

Stressaa joka asiasta. Se nostattaa mukavasti verenpainetta ja pulssia. Ja muista että pidät patoutumat sisälläsi, ei niitä kannata kenenkään toisen hartioille purkaa.

5. Valvo myöhään

Valvoessa voit syödä vähän huikopalaa kun katsot myöhäisleffaa. Eihän nälkäisenä kannata nukkumaan mennä. Jatkuessaan pidempään yömyöhään valvominen aiheuttaa  sydänoireita ja jos hyvin käy, voit saada kaupan päälle ylipainoa ja jopa diabeteksen.

Sydäninfarkti on aina hengenvaarallinen tilanne, ja suosittelen kaikkia välttämään edellä mainittuja ohjeita.

 

Julkaistu kohteessa Terveys

Auli Harjula

Työterveyshoitaja

Työterveyshuolto ei ole pelkästään sairaanhoitoa, jota tarvitaan silloin, kun nuha-kuume yllätää. Sairaanhoito on vain pieni osa työterveyshuollon monipuolista sisältöä.

Työterveyshuolto on ennalta ehkäisevää toimintaa. Sen tavoitteena on työntekijöiden terveyden- ja työolojen kehittäminen ja työkyvyn tukeminen koko työuran ajan.

Työurat pitenevät ja työntekijät haluavat jatkaa työssä virallisen eläkeiän täyttymisen jälkeenkin. Se asettaa myös työterveyshuollolle omat haasteet.

Työterveyshuollon painopistettä ollaan vahvasti viemässä ehkäisevän toiminnan suuntaan. Aktiivisen varhainen tuen merkitys työpaikoilla korostuu, kun työkyky syystä tai toisesta on uhattuna. Tällöin tarvitaan tiivistä yhteistyötä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon välillä.

Työterveyshuollossa työskentelee alan ammatilaisia ja asiantuntijoita, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Työhyvinvointi lisää työtyytyväistä ja työn tuottavuutta. Tarvitaan jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja on oltava valmis muutokseen.

Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää työntekijöilleen ehkäisevä työterveyshuolto. Sen lisäksi työnantaja voi halutessaan järjestää työntekijöille yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja siihen liittyviä muita toimintoja. Työnantaja ja työterveyshuollon palveluntuottaja suunnittelevat yhdessä työterveyshuollon toiminnan sisällön ja toimenpiteet.

Hyvä työterveyshuoltokäytännön mukainen työterveyshuolto perustuu työpaikan tarpeisiin. Työterveyshuollon sisällön laajuuteen vaikuttavat: työ, työjärjestelyt, henkilöstörakenne, työpaikan olosuhteet sekä näissä tapahtuvat muutokset. Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset.

Työhyvinvointia kaikille!

Julkaistu kohteessa Työterveys

Pia Raukola

Työterveyshoitaja

Vai teetkö?

Tuntuuko sinusta siltä, että työpaikalle lähteminen jo uuvuttaa? Tuntuuko, että työtahti suorastaan himmentää päivän valon? Tuntuuko, että työkaverit läähättävät niskaan ja vievät typerillä jutuillaan kaikki mehut?

Toisinaan meistä voi tuntuakin siltä, että työ on tylsää tai raskasta, työkaverit suorastaan ahdistelevat eikä työniloa löydy mistään. Mitä voisimme tehdä tunteaksemme työniloa ja onnistumisen tunnetta harmaassa arjessamme?

Voisimme miettiä kukin kohdallamme, miksi teemme juuri nykyistä työtämme. Vastaako työ odotuksiamme ja haaveitamme mielekkäästä työstä yleensä. Onko työssämme riittävästi haasteita vai tuntuuko työmme liian vaatimattomalta, löysältä, jotta siihen viitsisi panostaa.

Työn iloon ja sen imuun voimme halutessamme vaikuttaa paljonkin. Työn haasteista ja mahdollisuuksista keskusteleminen ja puheeksi ottaminen työpaikalla esimiehen kanssa voivat edesauttaa saavuttamaan mielekästä työnkuvaa ja -sisältöä.

Uskalletaan olla rehellisiä arvioidessamme työtämme ja sen tuomaa tyydytystä. Kertokaamme suoraan mitä odotamme työltämme. Arvostakaamme omaa ammattitaitoamme ja kehittäkäämme sitä. Yrittämällä ymmärtää sitä eri lailla työskentelevän työkaverin työtapoja ja työskentelytyyliä pystymme paremmin hyväksymään erilaiset toimintatavat tehdä samaa työtä. Me ihmiset olemme erilaisia tavoiltamme, tyyliltämme, persoonaltamme ja työkäsityksiltämme. Jos kuitenkin pääsemme samankaltaisiin lopputuloksiin persoonamme avulla, tämä erilaisuus lienee hyväksyttävä ja työyhteisöä rikastuttavaa.

Kahvihuoneessa voimme unohtaa työn. Annetaan kevyen huumorin ja hyväntuulisuuden näkyä siellä huoletta. Uskalletaan rentoutua ja irrottautua ammatillisuuden viitasta hetkeksi. Lyhyt, kevyt ja iloinen tunnelma kahvitauon jälkeen virkistää mielen ja työntekokin maittanee taas.

Olemalla itsellemme rehellisiä sekä armollisia tehdessämme työtä, jaksamme taatusti paremmin kuin ylisuorittavalla ”superihminen” otteella. Kun muistamme, että olemme inhimillisiä ihmisiä vikoinemme ja rajoitteinemme, sopivasti kuormittuen, sopivasti parhaamme tehden hyvällä omalla tunnolla toimien, voimme hyvällä mielellä vihellellä ja hymyillä työssä. Hyvä tuuli nimittäin tarttuu. Siis ain’ naurain työtäs tee.

Julkaistu kohteessa Työssä jaksaminen

Marjo Saunamäki

Työterveyspsykologi, joka opiskelee työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologiksi. Hänellä on työkokemusta sekä ammatinvalinnanohjauksesta, kuntoutuksesta että työterveyshuollosta.

Eräs seikka ilahduttaa minua ajankohtaisessa työelämää ja työssä jaksamista koskevassa keskustelussa. Jaksamisen haasteiden lisäksi nyt on nimittäin kiinnitetty erityisesti huomiota siihen, että työssä on iloa, työssä on imua, työssä on virtaa ja työtä kohtaan voi kokea myös intohimoa. Nyt puhutaan siis siitä, mitä kaikkea positiivista työssä on! Mistä työn imu, ilo tai työn kokeminen intohimona sitten oikein syntyy?

Kun vaihdamme työpaikkaa tai työtehtävää, mietimme usein, ”olenko minä sopiva tuohon työhön”. Ihan yhtä tärkeää on kuitenkin myös miettiä, onko työ sopiva minulle itselleni. Vastaako se niitä toiveita ja tarpeita, mitä minulla työlleni on? Puhumme ”ura-ankkureista” eli seikoista, jotka työssä ovat tärkeitä. Kuinka tärkeää Sinulle on esimerkiksi työn itsenäisyys, vastuu, yrittäjyys, työn vaihtelevuus tai mahdollisuus toimia johtajana – vai ehkäpä työn turvallisuus ja jatkuvuus, mahdollisuus työn ja perheen yhteensovittamiseen? Entä mahdollisuus toimia yhteistyössä muiden kanssa, asiantuntijana tai auttaa toisia? Optimaalisessa tilanteessa työ vastaa riittävästi niitä odotuksia, joita työntekijällä on. Yhtä lailla tärkeää on miettiä myös organisaation arvoja ja sitä, vastaavatko ne riittävästi omia arvoja. Jos työntekijä kokee arvojen suhteen isoja ristiriitoja, on psykologinen sitoutuminen työhön vaikeaa.

Psykologiassa puhutaan ja tutkitaan tällä hetkellä ilmiötä nimeltä työn imu. Työn imussa oleva työntekijä on tarmokas, työlleen omistautunut, työhönsä uppoutunut, sinnikäs eteen tulevissa vastoinkäymisissä sekä ylpeä työstään. Kuulostaako tämä Sinusta tutulta? Työn imuun voit myös itse vaikuttaa ylläpitämällä myönteistä ja rakentavaa asennetta, tukemalla työtovereitasi ja ottamalla itse tukea vastaan sekä ottamalla vastuuta ja olemalla aloitteellinen omaan työhön liittyvissä asioissa. On hyvä muistaa, että moniin asioihin voit itse yrittää vaikuttaa – myös siihen, miten hyvin esimiehesi työtäsi johtaa.

Joskus joku pienikin muutos voi auttaa lisäämään intoa työhön. Minusta hauska käsite on ”työn tuunaaminen”, jota kannattaa välillä miettiä. Voisitko Sinä ”tuunata” työtäsi jollakin pienellä asialla niin, että aamulla töihin tuleminen tuntuisi entistä mukavammalta?

Työn imun kokemus edellyttää tietenkin myös sitä, että työssä on perusasiat kunnossa – johtaminen toimii avoimesti ja oikeudenmukaisesti, työyhteisössä ei ole merkittäviä ristiriitoja, keskitytään perustehtävän mukaiseen toimintaan ja työmäärä on kohtuullinen. Muistathan myös huolehtia omasta palautumisestasi – tutkimuksetkin nimittäin osoittavat, että vain riittävästi palautunut ja akkujaan ladannut työntekijä jaksaa innostua ja tuntea imua työtään kohtaan.

Jatkuva flown tavoittelu ei kuitenkaan ole mielekästä. On niitä ihan tavallisia maanantaipäiviä ja sitä ihan tavallista puurtamista. Niin kuin elämässä yleensäkin on. Mutta sitä mukavampaa onkin välillä tempautua mielekkääseen, riittävän haastavaan työtehtävään ja kokea siitä onnistumisen iloa. Muistetaan jakaa sitä iloa myös työtovereillemme – ilo tarttuu!

Julkaistu kohteessa Työssä jaksaminen

Susanna Kallio

TyöSyke Oy:n palvelukoordinaattori ja työterveyshoitaja

Työpaikka on yksi ihmisen tärkeistä ympäristöistä henkisen hyvinvoinnin edistämiseen ja mielenterveysongelmien ehkäisemiseen. Työpaikalla voi parhaimmillaan kokea onnistumisia, tuntea kuuluvansa yhteisöön, saavuttaa asettamiaan tavoitteita, tutustua paremmin itseensä ja uusiin ihmisiin toimiessaan työyhteisössä. Yleensä hyvinvoivalla työpaikalla suhteet ovat avoimia, ja moniammatilliseen tiimiin voi luottaa kaikissa tilanteissa. Mutta mitä tapahtuu sitten, kun työpaikka aiheuttaa vaaran mielenterveydelle.

Mediassa on noussut esiin työpaikkakiusaamistilanteita ja ne ovat myös työterveyshuollon arkipäivää vastaanotoilla. Näissä tapauksissa Sigmund Freudin määritelmä mielenterveydestä kykynä tehdä työtä ja rakastaa saa uuden mielenkiintoisen värityksen, kun itse työ syö mielenterveyttä.

Työntekijä voi olla hyvin työkykyinen, mutta ei siinä työpaikassa, joka sairastuttaa henkisesti ja saa aikaan oireita. Työpaikkakiusaaminen voi olla eristämistä työyhteisöstä, puhumattomuutta, loukkaavia sanoja, mitätöintiä tai jopa fyysistä kiusaamista tai häiriköintiä. Muotoja on monia ja tarkkaa määritelmää ei mielestäni kukaan ammattilainen pysty eikä voi antaa, koska kiusaaminen on jokaisen henkilökohtainen kokemus.

Kuka sitten on vastuussa ja miten se kiusaamiseen tulisi puuttua. Onko se esimiehen tehtävä? Entä jos kiusaaja on juuri esimies, joka vähentää työtehtäviä ja samalla salakavalasti syö työntekijän itsetuntoa. Entä kuka näkee ja kenelle voi kertoa? Jos juuri sinä näet kiusaamista työyhteisössäsi, myönnä tilanne ja tuo asia hienovaraisesti esiin joko esimiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa tai sitten suoraan työntekijän kanssa. Jos itse koet kiusaamista, et saa jäädä yksin asian kanssa. Asian hautominen pahentaa usein tilannetta ja saa sen muuttumaan todella monimutkaiseksi tilannetta yksin pohtiessa.

Työpaikoilla on usein laadittu hienot varhaisen tuen mallit ja päihdemallit, mutta missä on kiusaamiseen puuttumisen malli? Mallin tulisi sisältää vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten toimin, jos huomaan, että jotakuta kiusataan? Mitä teen, jos minua kiusataan? Entä mitä kiusaajalle tapahtuu? Mallit eivät ratkaise olemassa olevaa tilannetta, mutta tuo turvaa ja selkeyttä työpaikoilla toimimiseen. Työpaikkakiusaaminen on kitkettävissä pois avoimen työyhteisön sekä hyvän johtamisen avulla. Kaikilla on oikeus kuulua jengiin.

Julkaistu kohteessa Työyhteisö

Johanna Kankaristo

Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri

Kasvaminen liitetään usein vain lapsiin. Saatamme usein valitettavasti ajatella näin myös liikkujaksi kasvamisesta. Se tehdään lapsuudessa – sen jälkeen sitä on turha enää toivoa, minähän olen tällainen sohvaperuna…

Onneksi näin ei ole. Kuka tahansa voi aloittaa liikkumisen – vaikka heti! Lähde kävelemään 5 minuutiksi ulos – Ta daa! Olet liikkuja.

Ei siihen tarvita sen enempää. Liikkujan ei tarvitse treenata viikon jokaisena päivänä vähintään puolta tuntia kerrallaan. Eikä edes sitä viittä kertaa viikossa. Tutkimusten mukaan jo 15 minuutin kävely luonnossa vaikuttaa huomattavasti hyvinvointiisi. Tärkeää on ottaa se ensimmäinen askel ja keskittyä hetkeen – nauttia liikkeestä.

Jokainen minuutti liikettä on voittoa Sinulle. Jokainen askel vie eteenpäin. Vaikka et koskaan saisi lisättyä liikuntamääriäsi suositusten antamiin lukemiin (2,5 h/viikko kestävyyskuntoharjoittelua ja 2 krt/vko lihaskuntoharjoittelua), se ei haittaa – olethan saanut itsesi liikkeelle ja voittanut itsesi! Lisäapua voi hakea vaikkapa Sydänliiton sivuilta liikuntaesteiden voittamiseksi. (sydanliitto.fi/miksi-liikkua)

Siispä älä luovuta vaan ota ensimmäinen askel ja lähde kasvamaan liikkujaksi!

Julkaistu kohteessa Liikunta

Anneli Nordlund

Vastaava työterveyshoitaja

Tällä tietoa ihmisen historia on noin 7 miljoonan vuoden pituinen. Koko tuon ajan ihminen on joutunut näkemään suunnattomasti vaivaa saadakseen ravintoa. Vuosimiljoonat maasta on kaivettu juurimukuloita, puista poimittu hedelmiä ja pensaista marjoja. Eivätkä ne olleet koolla pilattuja, koska munkki Mendel hääräsi luostaripuutarhassaan kasvijalostuksen kimpussa ”vasta äskettäin” (Gregor Mendel 1823-1884).

Eläinrasvat juoksivat vilkkaasti karkuun tai kävivät jopa ihmisparkojen kimppuun. Ainoa herkkumakea hunajakin oli vaivalloisen hankinnan takana.

Eikä historiaa tarvitse kelata miljoonia vuosia taaksepäin, vaan lähihistoriassakin ravinnonsaanti on ollut niukkaa. Muistan kuinka 1800-luvun lopulla syntynyt mummoni kertoi, miten hänen lapsuudessaan Karjalan kannakselle tulvi täältä Hämeestäkin kerjäläisiä ruuan perässä kadon vietyä sadon.

Karjan talvirehun säilöntä yleistyi vasta viime vuosisadan alkupuoliskolla ja siihen asti talvet ummessa ollut karja alkoi tuottaa maitoa talvisinkin. Maidon rasvaprosenttia kartutettiin sitten kehittyvän karjanjalostuksen ja meijeritoiminnan myötä. Maatalouskoneet ja lannoitteet tekivät loppusilausta elintarviketuotannon kasvulle vasta viitisenkymmentä vuotta sitten. Entäpä notkuivatko reilut 50 vuotta sitten kaupan hyllyt karkkeja, sipsejä, jätskiä, limsaa jne… odotellen jokaviikkoisia/-päiväisiä karkkipäivän viettäjiä.

Tämä runsaudenpula on siis jatkunut käytännössä yhteiskunnassamme vasta puolen sataa vuotta sitten ja monissa muissa maissa vielä lyhyemmän ajan. Kuinka elimistömme olisi siis voinut sopeutua käsittelemään tätä käytettävissämme olevaa kalorimäärää samalla kun koneet ovat alkaneet tehdä suuren osan töistämme. Evoluutio kehitti meihin tarpeen ja mieltymyksen makeaan ja rasvaiseen sekä aineenvaihdunnan, joka pyrki niitä säästämään, jotta ihmislaji säilyisi häilyvien luonnonolojen armoilla. Evoluutiolta veisi muutaman miljoonan vuotta sopeuttaa elimistömme tähän ravinnon runsauteen ja fyysisen toiminnan vähyyteen. Ehkäpä 50–vuoden kuluttua jälkipolvemme syntyvät geenimanipuloituina, eivätkä joudu taistelemaan herkuista huolimatta paino- ja terveysongelmien kanssa. Siitä on meille kuitenkin tänään yhtä vähän apua kuin naistenlehtien kauppaamista laihdutusvalmisteista tai ihmedieeteistä.

Elimistömme huijaaminen lyhyillä paastoilla, dieeteillä ja liikuntasuorituksilla saa aikaan vain ilmiön, jossa paino putoaa hetkeksi, mutta se nousee korkeammalle kuin ennen, ja mitä useammin sama toistuu, paino nousee entistä korkeammalle.

Miten sitten onnistuisimme hallitsemaan painomme pysyvästi välttääksemme metabolisen oireyhtymän (MBO – glukoosiaineenvaihdunnan häiriö/insuliiniresistenssi, kohonnut verenpaine, rasva-aineenvaihdunnan häiriö, keskivartalolihavuus, mikroalbuminuria ym.), nivelvaivat ja muut painon mukanaan tuomat vitsaukset. Ulkonäköseikat ovat tietysti myös oma lukunsa.

Syömisen hallinta on taito, jota voidaan opetella. Koska liikasyönti on useimmiten vuosien aikana opittu taito myös kohtuusyömiseen oppiminen vie aikaa ja syömistä onkin aluksi opeteltava tietoisesti. Vinkkejä voi saada omalta työterveyshoitajalta.

Mitä sitten kun hölkkä tms. maistuu puulle. – Oman kehon kieltä on hyvä oppia tulkitsemaan ja etsimään sitä ”omaa juttua”, josta löytyy liikkumisen ilo. Ryhmistäkin voi saada tukea myös liikkumiseen. Liikunnan aloitusvaiheessa on hyvä käydä tarkistuttamassa tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa työfysioterapeutilla.

Julkaistu kohteessa Liikunta, Terveys

Susanna Kallio

TyöSyke Oy:n palvelukoordinaattori ja työterveyshoitaja

Hyvä työyhteisö toimii sisäisillä vahvoilla toimintamalleilla, työterveyden lasku on maltillisen tasainen, ei ajoittain käsiin räjähtelevä tilanteiden purkautuessa liian myöhään. Ennaltaehkäisyn näkökulma säästää monilta henkisiltä kuin taloudellisiltakin vaurioilta. TyöSyke Oy:n työyhteisö pitää yllä sellaista hyvää periaatetta, jossa asioista keskustellaan avoimesti ja on oikeus sanoa ääneen, jos ei ole juuri tänään se paras päivä osallistua työyhteisön vuorovaikutukseen. Jokainen työntekijä on kyllin hyvä yrittäessään parhaansa.

Mitä on olla hyvä työntekijä työyhteisössä? Määritelläänkö se objektiivisesti vai subjektiivisesti. Vastaus on: sekä että. Lopeta vertailu ja totea, olen riittävä – minä itse. Jos esimies ei anna palautetta, pyydä sitä aktiivisesti ja pyri vuorovaikutukseen sekä tuo esiin rohkeasti omia ajatuksiasi työn ja työyhteisön parantamiseksi. Näytä, että olet kiinnostunut yhteisestä hyvästä.

Työpaikalla hyvä työntekijä on sitoutunut työhönsä ja on vastuussa omasta työstää, tiedostaen puutteensa ja vahvuutensa. Esimiehen rooli tässä paletissa on olla aktiivinen vuorovaikutteinen palautteen antaja, niin onnistumisissa kuin vaikeuksien äärellä. Niin esimiehen kuin työntekijänkin on tiedostettava oma roolinsa palana koko yrityksen kokonaisuutta – miksi minä olen töissä ja teen juuri tätä työtä.

Koko työyhteisön rehellisyys on kaiken ydin. Peittelyn ja takanapäin puhumisen väistyessä esiin nousee toimiva ja avoin työyhteisö, jolla on avaimet menestykseen, kun toimintaa voidaan läpinäkyvästi arvioida.

Jokaisen yrityksen oma hyvä muistaa, että heillä on kapteeni ja miehistö. Kapteeni kertoo mihin satamaan ollaan purjehtimassa ja miehistö antaa vinkkinsä ja panoksensa siihen, millä tavalla. Pahimmat karikot on kapteenilla hyvä olla tiedossa, mutta pohjakosketustakaan ei aina voi välttää. Tästäkin selviää hyvällä miehistöllä. Työterveys on kapteenin ja miehistön tuki, mutta ei pelastusrengas.

Julkaistu kohteessa Työyhteisö

Hannele Hämäläinen

Työterveyshoitaja

Joka päivä työssäni törmään ihmisiin, joilla suurimmalla osalla on etenkin ikääntymisen mukanaan tuomia kulumia, kolotuksia ja jomotuksia. Näissä ihmisissä on eroja, sillä osa heistä jää sairauksiensa ja oireidensa vangiksi, kun taas toiset ”mennä vipeltävät” niistä huolimatta.

Tietenkin on olemassa vakavia perussairauksia, jotka saavat iskiessään meidät täydellisesti pysähtymään, mutta esimerkiksi yleisimmissä tuki- ja liikuntaelinvaivoissa liike on kuitenkin lääkettä.

Tapasin lenkkipolulla lenkkeilijän, jolla oli todettu merkittäviä muutoksia kaularangassa. Tästä seurasi pitkä sairausloma, liikuntarajoitukset ja jatkossa mahdollisesti vaativa leikkaus. Tässä tilanteessa hän olisi voinut jämähtää sohvanpohjalle odottelemaan mitä tuleman pitää. Tämä ”sitkeä sissi” vaan tekee, touhuaa ja temmeltää. Hän hoitaa mieltään ja kroppaansa niillä liikuntamuodoilla joita ei varsinaisesti ole kielletty.

Miten helposti sitä keksiikään tekosyitä olla pistämättä sitä töppöstä kotikynnyksen ulkopuolelle. Milloin on liian kuuma, milloin kylmä, milloin sataa liikaa, milloin liian vähän. Kuitenkin kun sen kynnyksen ylittää, saa energiaa ja puhtia. Kun lenkiltä ja kylmässä vedessä käynnin jälkeen kotiutuu virkeänä, niin siinä huomaamatta ulkoiluttaa vielä matotkin illalla pihalle.

Ja elämähän ei ole pelkkää liikkumista. Myös ystäviä pitää muistaa tavata, ja olla läheisiin yhteydessä muutoinkin kun tekstiviestien tai skypen välityksellä. Pelkästään kropan hoitamisella ei vielä pitkälle pötkitä, myös mielen huolto on tärkeää.

Julkaistu kohteessa Liikunta, Terveys

Satu Jylhä

Ensiavun ja terveystiedon kouluttaja, työterveyshoitaja

Apua, mitä minä voin hätätilanteessa tehdä? Onneksi ensiaputaitoja tarvitsee harvoin arjessa, mutta kun tilanne sattuu kohdalle, ovat tiedot ja taidot enemmän kuin tarpeen.

Suomen Punainen Risti ilmaisee asian osuvasti; ensiapu on elämäntaito. Ja jatkaa: Vaikka ensiavun ohjeet ja menetelmät ovat muuttuneet vuosien saatossa, toiminnan keskeisin ajatus on pysynyt ennallaan; tärkeintä on halu ja valmius pysähtyä auttamaan kanssaihmistä.

Tämän olen ilokseni saanut huomata todeksi ensiapukursseilla, joita olen päässyt tuoreena ensiapukouluttajana jo joitakin pitämään. Kursseille osallistuneilla ihmisillä on oikeasti vilpitön halu auttaa toveria sekä aito kiinnostus kartuttaa ja kerrata omia ensiaputietoja- ja taitoja. Vaikkakin meitä ohjaa jo lakien puolesta velvollisuus auttaa ja oikeus tulla autetuksi, on hienoa todeta maailman inhimillinen puoli: tee toiselle se, minkä toivoisit itsellesikin tehtävän.

Ensiaputilanne voi tulla vastaan kenelle tahansa, missä ja milloin tahansa. Se voi koskea meitä itseämme, läheisiämme tai meille vierasta ohikulkijaa. Ensiavun perustiedot ja kurssilla harjoiteltavat taidot auttavat ja rohkaisevat meitä kaikkia toimimaan tositilanteessa. Ensiavulla voi todella jopa pelastaa toisen hengen. Yksinkertaisin hengen pelastava toimenpide on hengitysteiden avaaminen päätä varovaisesti taaksepäin kääntämällä. Tällä helpolla toimenpiteellä pystytään pelastamaan moni ihmishenki esim. autokolarin yhteydessä. Suurin osa ensiaputoimista on helppoja toteuttaa, ratkaisevaa on rohkeus ja halu pysähtyä toimimaan.

Ensiapukursseja on erimittaisia. Lyhyin kurssi on neljän tunnin mittainen hätäensiapukurssi. Tällä kurssilla pääsee jo harjoittelemaan peruselvytystä, johon vuoden 2014 alusta alkaen on kuulunut myös maallikkokäyttöön tarkoitetun defibrillaattorin (sydämen sähköisen rytmin siirtolaite) käyttämisen opettaminen. Kurssilla käydään lisäksi läpi mm. toimintaa onnettomuustilanteissa/sairauskohtauksessa sekä harjoitellaan tajuttoman uhrin kylkiasentoon laittamista.

Ensiapukurssia suositellaan käytäväksi kolmen vuoden välein. Jos sinulla on tunne, että omat ensiaputaidot vaatisivat päivittämistä, niin suosittelen lämpimästi ensiapukurssille hakeutumista ja näiden tärkeiden taitojen elvyttämistä.

Julkaistu kohteessa Ensiapu

Harri Virta

Yhteiskuntatieteilijä, jolla on yli 30 vuoden kokemus kunnallisten ja kuntaomisteisten organisaatioiden johtamistehtävistä. Toimii työterveyshuoltopalveluja tuottavan TyöSyke Oy:n toimitusjohtajana. Motto: Jos virta ei kulje, on vika johdossa.

Haluamme jakaa asiantuntijuuttamme entistä laajemmin sähköisen palvelun kautta. Samalla sivustojen käytettävyys on aikaisempaa parempi, ja niiden käyttö myös mobiililaitteilla on helppoa.

Uusilla sivuillamme työterveyshuollon ammattihenkilömme ja asiantuntijamme välittävät blogi-kirjoituksissaan tietoa ja näkemyksiään työhön ja terveyteen liittyvistä tärkeistä asioista.

Muutoinkin sivujen tietosisältöä on jo nyt kehitetty, ja jatkossa tulemme julkaisemaan aikaisempaa enemmän esimerkiksi Sinunkin terveydentilasi ylläpitämisen ja parantamisen kannalta mielenkiintoista tietoa ja neuvontaa.

Ajankohtaista-osiosta näet toiminnassamme tapahtuvat muutokset, uutisia sekä sivujen tietosisällön kehityksen.

Etusivulta pääset nettiajanvaraukseen, mikäli työnantajasi on sellaisen mahdollistanut työntekijöilleen. Muutoin sieltä löytyy ajanvarausnumeromme, jota kautta voit asian hoitaa.

Seuraa sivujamme, pysyt ajan tasalla palveluistamme sekä työterveyden uusista tuulista.

Julkaistu kohteessa TyöSyke

Seija Ojanen

Työterveyshuollon erikoislääkäri, johtava työterveyslääkäri, jonka motto on: Ihminen on terve, kun hän tekee työtä ja rakastaa.

Työterveysyhteistyöhön tarvitaan työnantajaa, työntekijää, työterveyshuoltoa ja työsuojelun edustajia. Jokaisella taholla tulisi olla yhteistyölle halua ja ymmärrystä yhteistyön merkityksestä, sillä työterveysyhteistyö on toiminnan vaikuttavuuden edellytys.

Vuorovaikutusta voidaan parantaa henkilökohtaisilla tapaamisilla, yrityksen työn syvemmällä tuntemisella, säännöllisesti osallistumalla työpaikan yhteistyöryhmiin sekä vuosittaisilla koulutustapahtumilla.

Suunnitelmallisella, pitkäjänteisellä ja tavoitteellisella yhteistyöllä ylläpidetään työterveyttä, motivoidaan omasta työkunnosta huolehtimiseen, kannustetaan työurien jatkamiseen, ehkäistään työkyvyttömyyttä ja parannetaan osatyökykyisten työntekijöiden työmahdollisuuksia.

Toimivan työterveysyhteistyön tuloksena on työterveyshyöty = työkykyinen työntekijä terveellisessä ja turvallisessa työympäristössä. ​

Julkaistu kohteessa Työterveys

Harri Virta

Yhteiskuntatieteilijä, jolla on yli 30 vuoden kokemus kunnallisten ja kuntaomisteisten organisaatioiden johtamistehtävistä. Toimii työterveyshuoltopalveluja tuottavan TyöSyke Oy:n toimitusjohtajana. Motto: Jos virta ei kulje, on vika johdossa.

Työkyvyn johtamisen ja työolojen parantamisen merkitys työurien pidentämisessä on koko ajan kasvussa. Enkä tarkoita nyt pelkästään eläkkeelle siirtymisajan nostamista, vaan myös työuran aikana tapahtuvaa työssäoloajan pidentämistä.

TyöSyke Oy:n hallituksen jäsenen, professori Kaj Husmanin mukaan vuosittain vähintään 6000 työntekijää eläköityy ennenaikaisesti turhaan. Tästä aiheutuu eläkejärjestelmälle mittavat ylimääräiset kustannukset.
Samanaikaisesti työssäoloaikana sairaspoissaolot aiheuttavat tuotteiden ja palvelujen tuotannolle mittavat lisäkustannukset.

Työkyvyn johtaminen vaatii työnantajalta, ihan ylintä johtoa myöten – ja erityisesti siellä – voimakasta sitoutumista työuran kaikissa vaiheissa. Työkyvyn johtaminen alkaa hyvästä perehdytyksestä työhön, se jatkuu työntekijän osaamisen kehittämisenä ja hyödyntämisenä hänelle parhaiten sopivissa työtehtävissä, se sisältää työolojen ja työyhteisöjen kehittämistä, sairaspoissaolojen tiivistä seurantaa ja syiden analysointia, varhaista puuttumista työkykyongelmiin ja loppujen lopuksi tiivistä yhteistyötä heikentyneen työkyvyn aiheuttamien haittojen minimoimiseksi ja työssä jatkamisen mahdollistamiseksi.

Nämä asiat eivät jokaisella työpaikalla ole itsestään selvyyksiä. Miksi eivät? Ovatko nämä asiat jotenkin vastenmielisiä ihmisille? Vaikea on ymmärtää sitäkään, koska minun mielestäni ainakin kaikki nuo asiat ovat myönteisiä, jopa iloisia asioita. Mikä olisikaan sen mukavampi tehtäväkenttä kuin edesauttaa ihmisten työkyvyn, työssä viihtymisen ja työilon ylläpitämistä ja parantamista! Varsinkin, kun sen seurauksena tutkitusti työtulokset parantuvat ja kustannukset pienenevät.

Valitettavasti näyttää siltä, niin kuin professori Husmankin on todennut, että työurien pidentäminen on jäänyt liiaksi valtakunnan ylätason, poliitikkojen, eläkeneuvottelijoiden ja työeläkejärjestelmän puheiden varaan. Todellinen yhteistyö asian hyväksi on vasta lapsenkengissä niin työpaikoilla kuin terveydenhuollon järjestelmänkin sisällä.

Työpaikkatasolla on tärkeää löytää työnantajan, henkilöstön, työsuojelun ja työterveyshuollon kesken sellainen kumppanuus, jossa asioita tarkastellaan mieluummin samalla puolen pöytää istuen kuin vastakkain ollen.
Työterveyshuollon rooli työterveyshyödyn tavoittelussa on kahdenlainen: olla kumppani työnantajalle ja työpaikan työntekijöille, ja toisaalta olla kumppani koko terveydenhuollon kentässä toimiville tahoille.

Työterveyshyöty on sitä, että työntekijä on työkykyisenä työssä kohtuullisissa tai hyvissä työolosuhteissa. Mikä siis olisikaan mukavampaa kuin tehdä työtä sen eteen?

Julkaistu kohteessa Työterveys
AIHEPIIRIT
Blogissa nyt

Lue lisää