Taina Kinnari

työterveyspsykologi

Jotta voi palaa loppuun, pitää olla ensin tulessa

Työssään uupuva on työhön orientoitunut ja työssään motivoitunut. Hänen intonsa työhön on syttynyt, mutta jos työkuormitus on liian suuri, hänellä on riski palaa loppuun. Riskissä uupua ovat työntekijät, jotka ovat tunnollisia – työuupumus ei kuitenkaan johdu siitä, että työntekijä on tunnollinen vaan siitä, että hän on tunnollinen ihminen mahdottomassa tilanteessa. Työuupuneisiin saatetaan herkästi liittää ominaisuuksia, jotka kertovat tavalla tai toisella yksilön heikkoudesta. Itse näen että ajattelussamme on vikaa, jos pidämme tunnollisuutta tai työssä uupumista heikkouden merkkinä. Tunnolliset ja vastuuntuntoiset työntekijät ovat työpaikan selkäranka ja voimavara, he sitoutuvat työhönsä ja pitävät organisaation pystyssä heikkoina aikoina. Tästä syystä tunnollisista työntekijöistä kannattaa ja täytyy pitää huolta.

Työuupumus ei ole sairaus, mutta siihen liittyvät oireet saattavat edellyttää sairauslomaa

Vakavakaan työuupumusoireilu ei tarkoita automaattisesti, että työssään uupunut olisi sairauslomalla. Työuupumus sinällään ei ole sairaus. Sairauslomaa kirjoitetaan silloin kun se on tarpeen oireiden kuten unettomuuden hoitamiseksi ja voimavarojen elvyttämiseksi. Työuupumusoireilua on vähintään lievänä noin joka neljännellä työntekijällä ja vakava-asteisena 2,5 prosentilla. Työuupunut voi kärsiä uupumusasteisesta väsymyksestä, kyynisestä asenteesta työhön ja/tai heikentyneestä ammatillisesta itsetunnosta. Katsotaan että uupumusasteinen väsymys syntyy, kun työntekijä ponnistelee pitkään yli voimiensa eikä väsymys lopulta poistu enää levolla. Kyynisyys on psyykkinen puolustuskeino mahdottomassa tilanteessa: hällä väliä, ihan sama -asennoituminen ehkäisee voimakkaita kielteisiä tunnereaktioita, mutta toisaalta se ehkäisee tehokkaasti myös myönteisten tunteiden syntymisen. Ammatillinen itsetunto heikkenee, kun kokee, ettei ponnistelusta huolimatta pärjää työssään. Lisäksi työuupunut kärsii stressioireista kuten unettomuudesta, keskittymis- ja muistivaikeuksista tai vetäytyy pääsääntöisesti omiin oloihinsa sosiaalisista suhteista. Tutkimusten mukaan työn ongelmat läikkyvät enemmän muuhun elämään kuin yksityiselämän ongelmat töihin. Työuupumuksen kehittyminen näkyykin aluksi selkeämmin vapaa-ajan toiminnoissa kuin työsuorituksessa tai työkyvyssä. Työuupunut ei jaksa kotona tehdä muuta kuin maata sohvalla, harrastukset ja ihmissuhteet jäävät. Kierre alkaa kehittyä, kun vapaa-ajan virkistäytyminen jää. Vaikeat elämänkriisit ja korostunut velvollisuuden tunne alkavat edistää työuupumuksen kehittymistä silloin, kun työn vaatimukset ovat suuret.

Työn liian suuret vaatimukset ja hallinnan tunteen menettäminen

Poikkeuksetta työssä uupumiseen liittyvät työn suuret vaatimukset ja hallinnan tunteen menettäminen. Työntekijät saattavat kestää suurtakin työkuormaa, kun heillä on tieto siitä, että kuormitustilanne on väliaikainen. Työ voi olla eri tavoin vaativaa ja liian kuormittavaa: työmäärä tai työtahti voi olla kova ja vaikutusmahdollisuuksien oman työn tekemiseen tai siihen liittyvään päätöksentekoon ei ole. Työntekijässä voi syntyä arvoristiriitoja esim. työntekijän kokeman epäoikeudenmukaisen johtamisen tai päätöksenteon vuoksi. Työ voi olla liian vaikeaa tai ennakoimatonta. Työssä on liikaa keskeytyksiä, jolloin työn tavoitteisiin pääseminen voi estyä, kun ajatus katkeilee jatkuvasti. Työn muutokset voivat aiheuttaa työn kuormituksen kasvua ja toisaalta puutteellinen työyhteisön ja esimiehen tuki muutostilanteessa lisäävät työn kuormittavuutta. Vihamielisesti työntekijään suhtautuva esimies on väsyneelle työntekijälle lisäkuormitustekijä, kun taas tukea antava esimies on voimavara, joka voi ehkäistä työuupumuksen syntyä tai pahenemista.

Työntekijän on syytä ottaa puheeksi jaksamisen vaikeudet esimiehen kanssa, kun hän havaitsee ylikuormittumisen ja uupumisen merkkejä ja esimiehen tulee ottaa tosissaan työntekijän väsymys. Työuupumuksesta toipuminen voi edellyttää useampia vaiheita ja konkreettisia tekoja: työstä irrottautumista, voimavarojen elvyttämistä, elämänarvojen tarkistamista ja työtilanteen uudelleen järjestämistä. Jos konkreettisia muutoksia ei tapahdu, sairauslomalla tapahtuva voimavarojen elpyminen ei ole riittävää vaan ihminen on riskissä uupua uudelleen. Yleensä työssä uupuminen edellyttää työnantajan panosta töiden uudelleenjärjestelemiseksi. Liiallisen työkuormituksen hallinta onkin kirjattu työturvallisuuslakiin työnantajan velvollisuuksiin. Työuupumus on työntekijän resurssien ja työn vaatimusten välinen ristiriita, jolloin se on ensisijaisesti ratkaistavissa työpaikalla.

Esimiehen tehtävä työuupumusongelman ratkaisemisessa

Esimiehellä on erittäin tärkeä rooli töiden järjestelemisessä ja uupumuksen saamisessa hallintaan. Esimiehen kanssa työntekijä voi tarkistaa perustehtävää ja priorisoida työtehtäviä eli käydä keskustelua siitä, mikä tällä hetkellä työssä on tärkeää ja mikä tässä tilanteessa jää pois tai siirtyy muille, suunnitella koulutuksiin osallistumista tai lisäperehdytystä, jos työ on liian vaikeaa tai miettiä, miten työssä tapahtuvia keskeytyksiä voi hallita ja miten sovitusta informoidaan muuta työyhteisöä tai asiakkaita. Voi myös sopia säännöllisistä keskusteluista työntekijän ja esimiehen välillä. Joskus pelkkä tuki eli se että työntekijä tietää voivansa keskustella pulmistaan ja kokee tulevansa kuulluksi, voi olla ratkaisevan tärkeää. Kuten työntekijän niin myöskään esimiehen ei tarvitse osata yksin ratkaista työuupumusongelmaa, vaan ratkaisu löytyy yhteisen keskustelun avulla, ideoimalla, neuvottelemalla ja sopimalla. Esimiehen ja työntekijän on tarpeen olla toisilleen rehellisiä siten, että he ilmaisevat selkeästi, missä rajat kulkevat eli mikä on mahdollinen muutos ja mikä ei tule toimimaan. Kuormitustilanteen ja työkyvyn jäsentämisessä toimivat hyvin varhaisen tuen mallin lomakkeet ja ohjeistukset. Tarvittaessa keskusteluissa voidaan käyttää henkilöstöhallinnon tai työterveyshuollon tukea. Jos samassa työyhteisössä useampi on väsynyt työssään, työkuormituksen hallintaa voi pohtia koko työyhteisön ja esimiehen kesken, koska työntekijät itse ovat työnsä asiantuntijoita ja heiltä tulevat yleensä parhaat ratkaisuehdotukset. Yhdessä sovittuihin ratkaisuihin myös sitoudutaan paremmin kuin muualla päätettyihin tai ylhäältä annettuihin ratkaisuihin. Ajan järjestäminen yhteiselle keskustelulle maksaa itsensä takaisin. Kevan arvion mukaan yksi sairauslomapäivä maksaa erilaisina kuluina keskimäärin 300 euroa. Jos yhdellä keskustelulla pystyy estämään edes kolme sairauslomapäivää, säästöä syntyy jopa 900 euroa!

Kriisin mahdollisuudet

Työuupumus sinällään on ihmiselle kriisi ja voi nostaa esille kysymyksiä siitä, mitä haluaa elämältään tai minkä arvoinen on ihmisenä. Uupunut ihminen voi tarvita kuntoutusta esim. psykoterapiana tai ryhmäkuntoutuksena. Hänen voi olla tarpeen panostaa itsensä hoitamiseen tai muihin tärkeisiin elämänalueisiin kuin vain työhön. Meistä useimmille on hyödyksi opetella myötätuntoista suhtautumista itseä kohtaan sen sijaan, että vaatisimme itseltämme lisää. Mitä ihminen missä tahansa kriisissä tarvitsee, on kannustus. Sen avulla syntyy toivo – kyllä me tästä yhdessä selviämme, asiat järjestyvät. Toivo kannattelee ihmistä vaikealla hetkellä ja auttaa hallinnan tunteen syntymisessä uudelleen.

Työterveyspsykologi Taina Kinnari

 

Merkitty:
Julkaistu kohteessa Terveys, Työssä jaksaminen
AIHEPIIRIT
Blogissa nyt

Lue lisää