Marjo Saunamäki

Työterveyspsykologi, joka opiskelee työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologiksi. Hänellä on työkokemusta sekä ammatinvalinnanohjauksesta, kuntoutuksesta että työterveyshuollosta.

Tiedetään, että esimiestyöllä on ratkaiseva merkitys sen kannalta, kuinka työntekijät jaksavat työssään. Tutkimustenkin mukaan hyvällä henkilöstöjohtamisella on merkittävä vaikutus henkilöstön sairauspoissaolojen määrään.

Kun työssäni kuuntelen ihmisten toiveita esimiehilleen, niissä toistuvat usein samat teemat: oikeudenmukaisuudesta ja tasapuolisuudesta huolehtiminen, kohtaaminen, kuuntelu. Työntekijät odottavat harvoin, että esimies korjaa kaikki asiat, osaa ja muistaa kaiken, hoitaa joka ikisen yksityiskohdan työssään. Sen sijaan tunne ja kokemus siitä, että vaikeassa tilanteessa voit mennä esimiehen kanssa keskustelemaan, tulet kuulluksi ja ymmärretyksi – se kantaa ja auttaa jaksamaan vaikeiden tilanteiden yli, ja sitä arvostetaan.

Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus ovat muuten vaikeita asioita siinä mielessä, että mitä niillä todella tarkoitetaan? Oletko varma, että alaisesi ymmärtää ne samalla tavalla kuin Sinä? Entä toinen alaisesi, ymmärtääkö hänkin ne samalla tavalla? Aika ajoin on hyödyllistä puhua odotuksista ja kysyä, mitä niillä todella tarkoitetaan. Muuten tulee toimineeksi omien tulkintojen perusteella ja se tie saattaa viedä vääräänkin suuntaan.

Esimies on myös roolimalli koko työyhteisölle ja merkittävä vaikuttaja työyhteisön kulttuurin kannalta. Avoin, reilu ja oikeudenmukainen suhtautuminen näkyy varmasti myös työyhteisössä, sen jäsenten keskinäisissä väleissä. Toisaalta, hyvässä työilmapiirissä jossa työyhteisötaitoja käytetään neuvokkaasti, on esimiehenkin helpompi olla avoin, reilu ja oikeudenmukainen.

Nykyaikaisten johtamiskäsitysten mukaan johtaminen ei lankea vain esimiehen vastuulle, vaan työntekijällä on itselläänkin vastuu ja velvollisuus huolehtia siitä, että tämä onnistuu. ”Mitä voit itse tehdä tullaksesi johdetuksi hyvin?” on mielestäni loistava kysymys! Jos olet esimies, saat vaatia ja olettaa, että myös alaisesi huolehtii velvollisuuksistaan ja teidän välisen suhteen onnistumisesta. Jos hänellä vaikkapa on ongelmia työssään tai jaksamisessaan, on asiallista, että hän kertoo niistä Sinulle riittävän ajoissa. Sinun tehtäväsi on kuitenkin antaa hänelle tilaisuus siihen; mahdollistaa se, että hän voi alaistaitojaan käyttää. Ole läsnä, kuuntele, laita omat asiasi hetkeksi sivuun – siinäpä haastetta kenelle tahansa työmääränsä kanssa painiskelevalle esimiehelle! Uskallan kuitenkin väittää, että siitä on hyötyä.

Esimiehenä oleminen voi olla kiinnostavaa, antoisaa ja palkitsevaa, mutta yleensä se ei ole kevyttä. Huolimatta kaikista odotuksista esimies ei kuitenkaan ole tarunhohtoinen sankari, vaan ihan tavallinen ihminen itsekin. Työhön kuuluu jossain määrin toimia ”säiliönä” alaisten tunteille ja kokemuksille ja parhaansa mukaan jalostaa tai viedä näitä asioita eteenpäin. Ensiarvoisen tärkeää olisi se, että esimies pystyy hoitamaan myös itseään: purkamaan työhön liittyviä tunteita, palautumaan työstä, elämään ja arvostamaan myös vapaa-aikaansa.  Ei voi fiksata muiden asioita, jollei ole itse kohtuullisen hyvässä kunnossa. Ei jaksa kuunnella eikä kohdata toisia, jollei ole itse tullut riittävästi kohdatuksi. Itse ajattelen, että jokaisella esimiehellä tulisi olla työnohjaaja tai muu vastaava tuki, jonka kanssa voi työhön liittyviä ongelmia ja tunteita pureskella.

Esimiehen roolit ovat moninaiset ja työn alla olevia töitä lukemattomia. Kannustan silti inhimillisyyteen, toinen toistenne kohtaamiseen, olemaan ihminen ihmiselle. Ehkä kuitenkin juuri se on kaikkein tärkeintä.

Merkitty: ,
Julkaistu kohteessa Terveys, Työssä jaksaminen, TyöSyke, Työterveys
AIHEPIIRIT
Blogissa nyt

Lue lisää