Työkyvyn johtaminen voi olla myös mukavaa

Työkyvyn johtaminen voi olla myös mukavaa

Työkyvyn johtamisen ja työolojen parantamisen merkitys työurien pidentämisessä on koko ajan kasvussa. Enkä tarkoita nyt pelkästään eläkkeelle siirtymisajan nostamista, vaan myös työuran aikana tapahtuvaa työssäoloajan pidentämistä.

TyöSyke Oy:n hallituksen jäsenen, professori Kaj Husmanin mukaan vuosittain vähintään 6000 työntekijää eläköityy ennenaikaisesti turhaan. Tästä aiheutuu eläkejärjestelmälle mittavat ylimääräiset kustannukset.
Samanaikaisesti työssäoloaikana sairaspoissaolot aiheuttavat tuotteiden ja palvelujen tuotannolle mittavat lisäkustannukset.

Työkyvyn johtaminen vaatii työnantajalta, ihan ylintä johtoa myöten – ja erityisesti siellä – voimakasta sitoutumista työuran kaikissa vaiheissa. Työkyvyn johtaminen alkaa hyvästä perehdytyksestä työhön, se jatkuu työntekijän osaamisen kehittämisenä ja hyödyntämisenä hänelle parhaiten sopivissa työtehtävissä, se sisältää työolojen ja työyhteisöjen kehittämistä, sairaspoissaolojen tiivistä seurantaa ja syiden analysointia, varhaista puuttumista työkykyongelmiin ja loppujen lopuksi tiivistä yhteistyötä heikentyneen työkyvyn aiheuttamien haittojen minimoimiseksi ja työssä jatkamisen mahdollistamiseksi.

Nämä asiat eivät jokaisella työpaikalla ole itsestään selvyyksiä. Miksi eivät? Ovatko nämä asiat jotenkin vastenmielisiä ihmisille? Vaikea on ymmärtää sitäkään, koska minun mielestäni ainakin kaikki nuo asiat ovat myönteisiä, jopa iloisia asioita. Mikä olisikaan sen mukavampi tehtäväkenttä kuin edesauttaa ihmisten työkyvyn, työssä viihtymisen ja työilon ylläpitämistä ja parantamista! Varsinkin, kun sen seurauksena tutkitusti työtulokset parantuvat ja kustannukset pienenevät.

Valitettavasti näyttää siltä, niin kuin professori Husmankin on todennut, että työurien pidentäminen on jäänyt liiaksi valtakunnan ylätason, poliitikkojen, eläkeneuvottelijoiden ja työeläkejärjestelmän puheiden varaan. Todellinen yhteistyö asian hyväksi on vasta lapsenkengissä niin työpaikoilla kuin terveydenhuollon järjestelmänkin sisällä.

Työpaikkatasolla on tärkeää löytää työnantajan, henkilöstön, työsuojelun ja työterveyshuollon kesken sellainen kumppanuus, jossa asioita tarkastellaan mieluummin samalla puolen pöytää istuen kuin vastakkain ollen.
Työterveyshuollon rooli työterveyshyödyn tavoittelussa on kahdenlainen: olla kumppani työnantajalle ja työpaikan työntekijöille, ja toisaalta olla kumppani koko terveydenhuollon kentässä toimiville tahoille.

Työterveyshyöty on sitä, että työntekijä on työkykyisenä työssä kohtuullisissa tai hyvissä työolosuhteissa. Mikä siis olisikaan mukavampaa kuin tehdä työtä sen eteen?

Harri Virta
Harri Virta

Yhteiskuntatieteilijä, jolla on yli 30 vuoden kokemus kunnallisten ja kuntaomisteisten organisaatioiden johtamistehtävistä. Toimii työterveyshuoltopalveluja tuottavan TyöSyke Oy:n toimitusjohtajana. Motto: Jos virta ei kulje, on vika johdossa.